Heidemanilaisten julkaisemassa Rauha Tervehdys-lehdessä oli oheinenen saarnaaja Paavali Ervastin kirje Arthur Leopld Heidemanille. Pudasjärvinen Paavali Ervasti teki kaksi saarnamatkaa Amerikkaan 1890-luvulla. Ollessaan palaamassa toiselta matkaltaan sinne hän menehtyi Oulussa 16.10.1896. Kirjeen yhteydessä julkaistiin myös Ervastin elämäkerta, jonka lienee laatinut saarnaaja Paul Lassila.
-------------
Rauhan Tervehdys USA, no 1, 1923, 3-4.
Paawali Erwasti-wainajan wanha kirje
(Kirjoitettu ehkä n. 30 vuotta sitten. Erwasti
Paawali on tehnyt pari lähetysmatkaa Amerikaan ja tuhannet wanhemmista
kristityistä kantawat hänen muistoaan rakkaana sydämissänsä. Erwasti kuoli n.
24 wuotta sitten)
Pudasjärvi 7 päiwä joulukuuta
Tämän kautta lähestyn sinua rakas weli
Heideman. Jumalan rauha hallitkoon sydämessäsi, johon kutsuttu olet. Annan
tietää, että uskossa olen kilwoittelemassa. Jesuksen kalliin sowinnon kautta olen
nautitsemassa Jumalan rauhaa. On täällä ollut tämän syksyn aikana suuret
wirwoittamisen ajat. Minä olen kulkenut Kuusamon ja Jokijärwen kirkkokunnassa.
Nyt olemme pitäneet omassa kirkkokunnassa seuroja wiisi wiikkoa. On tullut
satamäärin uusi Jumalan lapsia. Hauska on ollut katsella Jumalan suuria töitä
ja Herran kunniaa Jumalan lapsilauman päällä.
Olkaa
weljet tekin turwatut siellä Amerikan maalla. Korkein suojelee Siionia. Kun
Jeesus eläwällä armolla ja suloisella rauhallaan pääsee sisällisesti hallitsemaan,
niin ei ole waiwa ulkonaista rauhaa raketa.
Sehän
se on weljet pääasia meidän kilwoituksessamme, että kaiken kuiwuuden ja
kykenemättömyyden tuntemisessa ahkeroimme kostua liki weristä ristiä, jossa
tuore ja sulaawa werinen kaste lankeaa kuiwan sydämeen maan päälle ja rakkauden
pyhä tuli sytytetään Jumalan lasten rinnassa palamaan. Se walkia on
sammmumattomana tulena Jesuksen sydämessä palanut helwetin aaltoin keskellä
yrttitarhassa ja wielä Golgatalla. Siellä kuuluu: Isä, anna heille anteeksi, ei
he tiedä, mitä he tekewät. Kyllä se on köyhät matkamiehet meille suloista
katsella uskossa Jesuksen awatuita haawoja ja kuunnella woiton ääntä
Sotasankarin suusta, jossa hän köyhät ja rasitetut matkamiehet julistaa
welattomaksi Isän kaswojen edessä. Olkaa nyt weljeni priiskoitetut sydämistä
synnittömällä werellä uskon kautta ja päästetyt pahasta omastatunnosta uskon
kautta yhdistettynä eläwän Jesuksen kanssa. Olemme käyneet Siionin wuoren tykö,
eläwän Jumalan kaupunkiin, jossa on ijankaikkisuuden aamurusko jo koittanut ja
sydäntä sulaawa lämmin rauhan ilma rakkauden kanssa on jo rintaan wastannut
katsellessa Jesusta punasessa woittopuwussa omistaen weren pisarat
puhdistukseksi. Wielä on waatteemme walkiaksi walaistu. Pian köyhä morsian
kruunataan ikuisella woiton kruunulla. Pian tulemme yhteen woiton maassa.
Siellä ei raskas ilmaa enää wastaa henkeen waan pelastetut lapset Jesuksen
tuntemisella täytettynä laulawat ijäistä woiton wirttä. Tätä sanoo weljes
osallinen waiwassa ja waltakunnassa.
Paawali Erwasti
Sano
minun lapsilleni terweisiä ja yhteisesti kaikille, jotka minuakin weljenään
kantawat. Ole sinä weli rakas minulta waimosi kanssa ensin ja wiimein
terwehditty. – Et mahda saada tästä selkoa, waan halun tunsin sulle jotakin
kirjoittaa, kun tiedän, ettei ole kaikki hetket sulla ilossa wietettäwät.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Paawali Erwasti
oli syntynyt Pudasjärwen pitäjän Sotkajärwen
kylässä oulun läänissä 1840.
Jo nuoruutensa aikana sai heräyksen synnin
unesta erään kirkkopapin saarnasta, joka usein saarnasi helwetin waiwoista
pitkässä ijankaikkisuudessa, jossa ei heidän matonsa pidä kuoleman eikä tulensa
sammuman. Hänessä alkoi Jumalan työ, joka hänen saattoi lewottomaksi sielullisesti.
Wihdoin kuuli puhuttawan kysymyksellä, onko Jesus sydämessä, että pitää uskoa
Jesus sydämeen. Puheen johdosta hän uskoi Jesuksen sydämeen. Sydämessä asuwa
Jesus woimansa kautta taiwutti kuulijaisuuteen Jesuksen käskylle saarnata
parannusta ja syntein anteeksi saamista Hänen nimessänsä. Siinä tilassa
ollessaan hän kohtasi taiwaan waltakunnan lähetetyt miehet, jotka saarnasiwat
julkisesti syntein anteeksi antamista Jesuksen nimen ja weren kautta. Sen hän
oli walmis ottamaan wastaan ja saarnattiin ensikerran kätten päälle panemisella
syntiä anteeksi Jesuksen weressä julkisesti Pudasjärwen pitäjässä. Siitä
saarnasta sai Erwasti uskon rohkeutta Jeesukseen. Uskon kautta aukeni werinen
lunastustyö sekä ylösnousemisen woitto niin korkeana, että tuli wakuutetuksi
siitä, että sotiminen on täytetty, rikokset on anteeksi annettu ja on saatu
kaksikertaisesti Herran kädestä kaikkein syntein tähden. Tästä wuoti rauha
sieluun ja lepo. Hän alkoi puhumaan kaikille lakkaamatta, jonka tähden tuli
woima häntä kohtaan. Alussa mainittu kirkkopappikin, jonka kauttta oli
heräyksen saanut, alkoi wainota ja huutaa saarnoissaan, että on menty liian
korkealle, istuttu Jumalan istuimelle, kun annetaan synnit anteeksi ja ilotaan,
sillä wasta sitten taiwaassa ilotaan. Monta muuta wäärän opin tuulta tuli
wastaan, jotka näyttiwät kyllä ihmisen luonnolle sopiwalta, mutta se rauha,
jonka hän sai uskon kautta Jesuksen haawoista, waati ottamaan raamatullisen
Jumalan sanan walkeudekseen. Hän luki Jumalan sanaa niin ahkerasti, että työtä tehdessään
jätti työnsä monta kertaa katsoakseen Raamatusta, löytyykö mitään muuta
autuuden syytä eli pohjaa kuin Jeesus. Koko raamatullinen Jumalan sana todisti
sisällisen omantunnon rauhan kanssa, että Jeesus on A ja O, alku ja loppu,
ensimmäinen ja wiimeinen. Jesuksesta hän lakkaamatta puhui kylässä ja kotona,
kulkien ensin likikylissä, waikka eiwät ihmiset ymmärtäneet waatiakaan. Mutta
sisällinen rakkaus waati sanomaan sitä pyhää sanomaa, että Jesus on syntisten
ystäwä ja haluaa syntisen sydämen, että Hän syntistä rakasti weriseen kuolemaan
asti, ja ylösnousemiseen aamuun asti, jossa Hän rauhan terwehdyksellä terwehti
murheellisia opetuslapsia, osottain haawansa ja sanoo: ruwetkaa minuun. Tämä
rauhan sanoma woitti kuulijain sydämet, jonka tähden aina oli hänen ympärillään
kuulijoita, waikka hän puhui joskus päiwänkoittoon asti. Usein lauleli hän
rakkaasta weriyljästä Jesuksesta. Hänen laulujaan on useita koottu meidän
aikaisissa laulukirjoissa. Nuo laulut todistawat, että hänessä oli Kristus
jonkun muodon saanut ja waikuttanut sen sisällisen rauhan, jonka hedelmänä oli
myös se ulkonainen rauhallinen ja tyyni olento, josta tietää todistaa moni
Suomen maassa, jossa hän kulki koko laajalti ja wielä täällä Amerikan maassa,
jossa hän tuli erittäin tunnetuksi toisella käynnillään. Palattuaa toisen
kerran Amerikasta hän nukkui ijankaikkisuuteen Oulun kaupungissa w. 1896, sen
Jesuksen haawoihin, josta hän usein todisti, uskossa jättäen ystäwänsä
Ylipaimenen helmaan toiwossa, että kerran yhteen tulemme siinä suuressa kokouksessa,
johon Ylimmäisen pasuunan äänellä kootaan.
P[aul] L.[assila][1]
[1] Paawali Erwastin elämäkerran kirjoittaja lienee saarnaaja Paul Lassila
(2.1.1866 Suomussalmi/Taivalkoski – 24.4.1938 Fulton, Michigan). Paul Lassila
muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1900, asuen ensin pari vuotta Ishpemingin seudulla
ja sen jälkeen Fultonissa. Lassila oli paikallisen apostolisluterilaisen
seurakunnan johtokunnan puheenjohtaja, Rauha Publishingin johtokunnan jäsen
sekä Rauhan Tervehdyksen toimituskunnan jäsen sen perustamisesta vuodesta 1922.
Rauhan Tervehdyksessä julkaistussa muistokirjoituksessa mainitaan hänen tehneen
parannuksen nuorena miehenä ja alkaneen kohta saarnata. Näin ollen hän lienee
ollut saarnaaja jo ennen Amerikkaan muuttoaan. Siirtokansan Kalenterissa olevassa
Paul Lassilan muistokirjoituksessa todetaan hänen syntymäpaikakseen edellisestä
poikkeavasti Taivalkoski. Ks. Rauhan Tervehdys 5/1938, 78 (W.Törölä), Siirtokansa
Kalenteri 1939, 197.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti