August Lundbergin kiertokirje saarnaajille lestadiolaisryhmien sovintokokouksesta

Länsilestadiolainen Stockelin perhe Jukkasjärven Kattuvuomasssa kotinsa portailla 1900-luvun alussa.
Kuva: Kiruna stads bildarkiv

Ruotsin itälestadiolaisten johtava saarnaaja August Lundberg tapasi esikoislestadiolaisten johtajan saarnaaja Peder Olsen Fjelldalin (Meri-Pietari)  joulukuussa 1912. Hän yritti saada Meri-Pietarin muuttamaan kielteistä asennettaan lestadiolaisryhmien sovintokokoukselle. Yritys kuitenkin epäonnistui. August Lundberg lähetti tämän jälkeen itälestadiolaisille saarnaajille oheisen kiertokirjeen

Cirkulär till predikanterna om försoningsmöte mellan öst och väst

Joulukuun 18 päivä 1912 kävi allekirjoittanut Peder Olsen Fjelldalin tykönä Norgassa sitä vasten, että saada sovinto kokouksen toimeen. Asetin hänen silmänsä eteen, kuinka surkea se on, että on riita ja tuomio Jumalan lasten välissä, että kymmenen tuhansia ihmissieluja mene hukkaan tämän riidankautta ja itse perkele mahtanee oikein nauraa kuin kristityt tuomitsevat toisiansa, jonka tähden se olisi paras, että niin hopusti kuin mahdollista hommata sovintoa ja sitte ruveta kahdenkertaisilla yhdistetyillä voimilla työtä tekemään sielujen autuuden päälle.

            Peder vastasi siihen: En halua yhtään sovintoa, joka halua sovinto, tuokoon sovintotuomareita, emme saata pittää sovintokokousta ilman sovintotuomaria. Minä vastasin siihen, että olemme Vittangin seurahuonessa sopinet, että koska kaikki meille tunnetut kristityt ovat jommallakummalla puolella ja siis koovin alhaiset niin täytyy Raamattu Lutheruksen, Laestadiuksen ja Raataman kirjoitukset meille olla sovintotuomarit. Pietari väitti se aivan mahdottomaksi ja kielsi puhen koko sovinnosta.

Kirjeen toisella puolella alla oleva raportti ruotsiksi. Suomenkielinen on ollut erillisellä paperilla ja kuului näin:

23 päivä maaliskuuta 1910 kokontui seuravat saarnajat (Laestadialaisia) Vittangin seurahuonessa lännen puolelta Isak Kuoksu, Samuel Vettasjärvi, Isak Niku, Frans Parakka ynnä koko seurahuone täynä lännen kristillisyteen kuuluvia. Idältä oli läsnä Oluf Koskamo ja Aug Lundberg muutaman kumpanin kanssa.                                                     

Neljän tiiman keskustelun jälkeen näytti olevan yksimieleinen tarkoitus, että maaliskuussa 1911 kokontua sovintokokoukseen Vittangin kirkoon, jonka vaarantavainen pappi oli siihen luvannut. Päätös oli 3 eli 4 päivää ensin yhdessä pittää kokousta 2 kertaa päivässä ja joka kokouksessa 1 saarna kumpaiselta puolelta, jonka jälkeen saisi keskustella sovinnonmahdollisuudesta kuin ensin on saarnojen kautta oppineet tuntemaan toisiansa.

Koska lännen saarnaajat halusit ensiin keskustella poissa olevaisten saarnaajitten kanssa asiasta, niin ei saatettu heiden puoleltansa päättää vakaiseksi, vaan lupasivat viimein lokakuussa antaa Lundbergille vastausta tulevatko he sovintokokoukseen Wittangissa maaliskuussa 1911.

Lannavaarassa 5 p. helmikuuta 1911

Aug Lundberg

Lähde: August Lunbergin kokoelma

SRK:n uusi tiedotuslinja 1980

Vanhoillislestadiolaisuus ja sen keskusjärjestö Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys oli koko 1970-luvun jatkuvan negatiivisen uutisoinnin kohteena. Kielteistä mainetta loivat ns. televisiokielto , seurakuntakurin käyttö hoitokouksineen, torjuva asenne useiden puolueiden toimintaan sekä tulehtuneet kirkkosuhteet. Herätysliikkeen johto valitsi aluksi puolustustaktiikaksi umpioitumisen ja uhriutumisen. Esimerkki kyseisestä linjasta löytyy muun muassa tästä Päivämies-lehden pääkirjoituksesta marraskuussa 1976. Tämä julkisuuspolitiikka loi liikkeestä kuitenkin entistä omituisemman kuvan. Vuoden 1979 lopulla linjaa päätettiin muuttaa. Nyt strategiaksi valittiin avoin tiedottaminen, jossa auliisti annettiin haastatteluja ja tiedotusvälineiden edustajiin kehotettiin suhtautumaan asiallisesti ja yhteistyöhaluisesti. Uusi linja markkinoitiin myös kentälle oheisessa rauhanyhdistyksille lähetetyssä kiertokirjeessä helmi-maaliskuussa 1980.

-----------

TIEDOTTAMINEN

Tiedottajat, erityisesti lehdistö on ollut viime aikoina kasvavan kiinnostunut kristillisyydestämme. Seurakunnissa saattaa liikkua tiedottajien edustajia hankkimassa tarvitsemaansa materiaalia. Haastattelutarjouksia varmasti on tullut ja tulee.

Näissäkin asioissa kristittyinä menettelemme evankeliumin arvolle soveliaan tahdikkaasti. Ärtyisyydellä ja väärällä kovuudella emme voita mitään. Jos joku haluaa saada asiallista tietoa esimerkiksi Rauhanyhdistyksenne toiminnasta, sitä toki voidaan antaa, mutta opillisista tai kansankirkkoamme koskevista väittelyistä pidättäydymme. Ne eivät ole lehtien palstoilla väiteltäviä asioita. Eikä kristittyä ole siihen asetettukaan. Mutta jos joku toivomme perustusta kysyy, siihen olemme valmiit vastaamaan.

Siionimme toiminnassa, opetuksessa tai elämässä sitä vastoin ei ole salattavaa. Sielunhoidolliset ja niistä aivan erikseen rippiasiat ovat sitä aluetta, jolloin Kristuksen rakkaus vaatii meitä vaikenemaan. Mutta vaietessammekin muistamme, että meillä on oikea rakkaus kaikkia ihmisiä, myös lehtien edustajia kohtaan.

SUVISEURAT JA TIEDOTTAMINEN

Ensi kesänä Keminmaassa pidettäviin suviseuroihin voidaan ennakoida saapuvan entistä enemmän mm. lehdistön edustusta. Seuroihin uskovaisten lisäksi saapuu myös uskottomia. Lehtimiehet ja -naiset tekevät virallisissa suviseurojen tiedotustilaisuuksissa saamansa aineiston lisäksi mahdollisesti "omia" juttujaan. Tällöin voidaan seura-alueella mm. haastatella seuravieraita.

Emme sielläkään "tyrmää" tiedottajien edustajia. He suorittavat saamaansa tehtävää. Kohtelemme heitä ystävällisesti ja kohteliaasti. Ikäviinkin kysymyksiin vastaamme kohteliaasti, jos pystymme. Näin haluamme antaa oikean kuvan Siionistamme, joka on vanhurskauden, ilon ja rauhan valtakunta ja jossa vallitsee vapaus.

Sitä pyydämme, että taivaallinen Isämme antaisi oikeaa viisautta ja taitoa, kun joudumme tällaisiin tilanteisiin, että sanomisemme tai vaikenemisemme koituisi Jumalan valtakunnan parhaaksi.

Kohdat 3-4 pyydän tiedottamaan seurakunnallenne parhaaksi harkitsemallanne tavalla.

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen johtokunnan kiertokirje 1933

Alla oleva kirje liittyy vanhoillislestadiolaisuudessa vuosina 1932 - 1934 tapahtuneeseen hajaannukseen. Sen liitteenä oli tämä kiertokirje.

 

--------

SUOMEN RAUHANYHDISTYSTEN KESKUSYHDISTYS R. Y.
OULU - UUSIK. 28

Oulu, postileiman p:nä 1933

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen johtokunnalta.

Kaikille jumalan lapsille, jotka meidän kanssamme yhdessä hengessä ja kalleimmassa uskonkilvoituksessa matkaa tekevät odottaen meidän lunastajamme Herran Jeesuksen ilmestymistä. Armo, laupeus ja rauha, Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta, meidän Herraltamme. Toivotamme taivaallista siunausta kalliille evankeljumin työlle ja sille uhrautuvaisuudelle, jota Jumalan seurakunnissa tälle asialle osoitetaan. Jotta tämä työ ja uhraus evankeliumin, hyväksi menestyisi ja hedelmän kantaisi, on Herran apostoli Paavali siitä antanut kalliita neuvoja kirjoittaessaan Filippiläisille (2: 1—2).  ”Jos siis joku neuvo on teidän tykönänne Kristuksessa, jos joku rakkauden lohdutus, jos joku Hengen osallisuus, jos joku sydämmellinen rakkaus ja laupeus. Niin täyttäkää minun iloni, että teillä olisi yksi mieli, yhtäläinen rakkaus, ja te olisitte yksimieliset ja yhtäpitäväiset."

Nämät Herran apostolin neuvot ovat tälläkin ajalla erittäin tärkeästi huomioon otettavat, koska on tullut valituksia Jumalan seurakunnilta, että vihollinen tahtoo särkeä yksimielisyyttä ja yhdenkaltaista rakkautta. Tämä valitettava tila johtuu siitä, että muutamat ovat unhoittaneet Jumalan sanan neuvot, sivuuttamalla seurakunnat ja niiden valitsemat toimikunnat, ja ruvenneet yksityisesti kutsumaan puhujia sekä toimeenpanemaan seuratilaisuuksia. Näistä on ollut seurauksena erimielisyyksiä ja kolinoita Jumalan lasten keskellä. Jos tällainen tila jatkuu, voi siitä seurata sekaseuraisuus ja eriseura. Välttyäksemme näin hirveästä rangaistuksesta on kaikkien jumalanlasten, joille Jumalan valtakunnan menestys on kallis, erottava senkaltaisista puhujista samoin kuin heidän kannattajistaankin, jotka eivät tottele jumalanlasten ja seurakuntain rakkaudenneuvoja, vaan toimivat näitä vastaan. Jotta Jumalan seurakunnissa olisi yhtäläinen tieto niistä päätöksistä, joita on tehty näissä jumalanlasten kokouksissa, joissa he ovat keskustelleet näistä vakavista asioista, on ohellisena päätökset liitetty tämän kirjelmän mukaan sillä toivomuksella, että ne Jumalanlasten tietoon saatetaan.

Osallisena vaivassa ja valtakunnassa, tervehdimme veljeydellä.

SUOMEN RAUHANYHDISTYSTEN KESKUSYHDISTYSTEN JOHTOKUNTA.
Kauno Kemppainen

Siht.