Kun Päivämieskin ylisti YYA-sopimusta

YYA-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa hymyilee "Isä Aurinkoinen" taustalla tyytyväisenä

Kun Suomi painostettiin kirjoittamaan vuonna 1948 Neuvostoliiton kanssa sopimus ystävyydesta, yhteistyöstä ja avunannosta, suurin osa kansastamme seurasi tapahtumaa enemmän tai vähemmän pelon tuntein. Suomi jäi sopimuksen takia tavallaan Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, vaikka pyrki koko ajan korostamaan puolueettomuutaan. Neuvostoliitto käytti seuraavilla vuosikymmenill vaikutusvaltaansa puuttuen Suomen sisä-, kauppa- ja ulkopolitiikkaan. Vähitellen lähes koko virallinen Suomi ja varsinkin poliittiset päätöksentekijät kehuivat kilvan tätä YYA-sopimusta. Tähän ylistyskuoroon liittyi myös vanhoillislestadiolaisten viikkolehti Päivämies - vähän ennen Neuvostoliiton lopullista luhistumista ja YYA-sopimuksen kuoppaamista - pääkirjoituksellaan 7.4.1988.
--------

YYA-sopimus 40 vuotta

Päivämies. Pääkirjoitus 7.4.1988

Huhtikuun 6. päivänä tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin ystävyys-, yhteistoiminta- ja keskinäinen avunantosopimus. Tämän YYA-sopimuksen syntyvaiheissa ja paljon sen jälkeenkin oli kansalaisten suhtautuminen siihen varauksellista ja jopa suorastaan osin kielteistä. Silloiselle Suomen hallitukselle ja erityisesti presidentti Paasikivelle on annettava tunnustus siitä, että he rohkenivat vastoin kansan yleistä mielipidettä käydä neuvotteluun kyseisestä sopimuksesta ja myös allekirjoittaa sen.

Sopimuksen sisällöstä on aika ajoin käyty julkistakin keskustelua. Spekulointi on useimmiten kohdistunut sopimuksen sotilaallisiin artikloihin ja niistä mahdollisesti johtuviin seurauksiin. Tällöin on saattanut jäädä vähemmälle huomiolle muut sopimuksen keskeiset asiat, kuten sisältökokonaisuus ja eritoten ne artiklat, joissa puhutaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisesta kunnioittamisesta ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteesta. Myös sopimuskohta, jossa puhutaan osallistumisesta toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen, on puolueettoman maamme kannalta tärkeä. Tällä alueella Suomi on saanut toiminnastaan kansainvälistä tunnustusta.

Maamme kehityksen kannalta YYA-sopimukseen pohjautuva ulkopolitiikka on ollut merkittävä. On luonnollista, että sodan jälkeen sitä kohtaan tunnettiin epäluuloisuutta ja pelkoakin. Tämän ystävällis-mielisen politiikan juurruttamisessa kansaamme presidentti Urho Kekkonen ponnisteli määrätietoisesti. Vähitellen uusi ulkopoliittinen linja sai taakseen yhä enemmän kansalaisia ja kansalaispiirejä. Tänä päivänä voidaan yleisesti todeta, että koko Suomen kansa on tämän virallisen ulkopolitiikan takana ja näkee sen olevan kansamme etujen mukaisen ja välttämättömän. Tämän linjan perustana on nyt 40 vuotta täyttävä YYA-sopimus.

Maidemme välillä saavutettu ystävyys ja luottamus on arvo, jota kannattaa vaalia. Se ei ole pelkkiä korupuheita ja hymistelyä, vaan keskinäistä, molemminpuolista kunnioitusta, erilaisuuksien tunnustamista ja huomioonottamista, sopimusten noudattamista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Tälle pohjalle rakentuva monipuolinen yhteistyö on hyödyksi molemmille osapuolille. Avoimuus ja oikea tieto lisäävät edelleenkin keskinäistä luottamusta ja poistavat epäluuloja.

Jokainen suomalainen varmaan iloitsee siitä pitkästä rauhan kaudesta, joka meillä on ollut. Se on suonut maallemme mahdollisuuden kehittyä hyvinvointivaltioksi. Kristittynä näemme tässä kaikessa Jumalan johdatuksen ja siunauksen. Raamattu kehottaa meitä iloitsemaan kaikesta hyvyydestä, niin ajallisista kuin iankaikkisista, sekä kunnioittamaan ja rakastamaan kaikkia ihmisiä.

Vetoomus presidentti Kekkosen uudelleenvalinnan puolesta

Pohjois-Suomen lehdistössä julkaistiin tammikuun alussa 1962 vetoomus, jonka oli allekirjoittanut laaja joukko pohjoissuomalaisia poliittisia, yhteiskunnallisia ja kirkollisia vaikuttajia. Siinä pyydettiin äänestäjiltä tukea presidentti Kekkosen uudelleen valinnalle. Allekirjoittajina oli myös merkittävä määrä sekä vanhoillislestadiolaisia että muiden lestadiolaissuuntien saarnaajia, pappeja ja muita vaikuttajia. Erikoista on se, että vetoomus julkaistiin myös vanhoillislestadiolaisten äänenkannattajassa Päivämies-lehdessä. Se, että liikkeen silloinen johto asettui näin vahvasti yhden ehdokkaan taakse,  lienee sen historiassa ainutlaatuista. Tämä vetoomus julkastiin siitä huolimatta, että  herätysliikkeen piirissä oli myös Kekkosen poliittisia vastustajia. Alla kyseinen vetoomus:

----------

Päivämies 2/11.1.1962

POHJOIS-SUOMEN   VÄESTÖLLE

Yhteiskuntaelämän eri piirien pohjoissuomalaisina edustajina ja myös eri puolueisiin kuuluvina me allekirjoittaneet haluamme esittää yhteisen vakaumuksemme, että nykyisen tasavallan presidentin Ur­ho Kekkosen uudelleen valitseminen tasavallan presidentiksi olisi koko maallemme, mutta aivan erityisesti taloudellisen ja kultturellisen nousun edes­sä olevalle Pohjois-Suomelle onnellisin ratkaisu. Käsityksemme mukaan on presidentti Kekkonen taitava valtiomies, minkä myös hänen ulkomailla osakseen saama huomio ja arvostus osoittaa oikeaksi. On onnellista, että hän on lisäksi lämmin isänmaamme heikommin kehittynei­den alueiden ystävä ja nii­den kehitystä voimakkaas­ti tukiessaan yhteiskunnal­lisen oikeudenmukaisuuden toteuttaja.

Presidentti Kekkonen tuntee Pohjois-Suomen vaikeudet ja kehitystar­peet ja me tunnemme hä­net. Valitsemme Urho Kekkosen uudelleen tasavallan presidentiksi.

Eino Aho, maanviljelijä, Reis­järvi.

Pertti Alho, päämetsänhoitaja, Oulu.

Kalle Arvo a, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Liminka.

Eeli Erkkilä, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, pienvilje­lijä, ministeri, Oulainen.

Kustaa E s k o l a, kansanedus­taja, pienviljelijä, Sievi.

Erkki H a u k i p u r o kunnan­valtuuston puheenjohtaja, maan­viljelijä, Merijärvi.

Yrjö Hautala, maanviljelijä, Nivala.

Erkki Heikkilä, kunnan­valtuuston puheenjohtaja, maan­viljelijä, Paavola.

Uuno Hedetniemi, kun­nanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos, Haapajärvi.

Kustaa Hirvilammi, Pohjois-Pohjanmaan Metsänhoitoyh­distyksen Liiton puheenjohtaja, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos, Vihanti.

Joonas Huhtala, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Sievi.

Kullervo Hulkko, rovasti, Oulu.

Veikko Honkanen, kunnan­johtaja, Pudasjärvi.

Erkki Ingerttilä, kunnan­valtuuston puheenjohtaja, maan­viljelijä, Pattijoki.

Armas Istanmäki, Pohjois­pohjanmaan Nuorisoseurojen Lii­ton esimies, päätoimittaja, mais­teri, Oulu.

Aukusti J a a r a, kunnanval­tuustoa puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Yli-Ii.

Reino Kangas, maanviljelijä, Paavola.

Kalervo Kankare, toimitusjohtaja, agronomi, Oulu

Onni Karilainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, maanviljelijä, Oulujoki.

Aaro Kauppi, lakitieteentohtori, maanviljelijä, Muhos.

Kalevi Keinänen, kunnan­valtuuston puheenjohtaja, maan­viljelijä, Muhos.

Veikko Kerola, koulunjohta­ja, Oulu.

Lauri Kiianmies, lääkintö­neuvos, Oulu.

Ensio Kilpelänaho, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, metsäteknikko, Pyhäntä
Eino Kimpimäki, päätoimittaja, Oulu

Joonas Kiviharju, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, maan­viljelijä, Utajärvi.
Eino Kivioja, puuseppä Oulu.

J. A. Kivipelto, talousneu­vos, Oulu.

Antti K o m u, kunnanvaltuus­ton puheenjohtaja, maanviljelijä Pyhäjärvi.

Erkki Korhonen, pienvilje­lijä, toiminnanjohtaja, Liminka.

Paavo Korkatti, kunnanval­tuuston puheenjohtajat pienvilje­lijä, Kärsämäki.

Armas Koskela, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Pyhäjoki.

Heikki Koskela, talousneu­vos, Oulu.

Aale Kurikka, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Revonlahti.

Aarne Kurkela, työnjohtaja, Oulainen.

Yrjö Lahti, kunnanvaltuus­ton puheenjohtaja, Kestilä.

Ahti Latomaa, toiminnan­johtaja, agronomi, Oulu.

Matti L a t o l a, osuuskassan johtaja, varatuomari, Oulu.

Einari Lepistö, pääsihteeri, Oulu.

Armas Leinonen, kansan­edustaja, Oulu.

Eija Liimatta, verojohtaja, varatuomari, Oulu.

Yrjö L ä m s ä, kunnanvaltuus­ton puheenjohtaja, maanviljelijä, Lumijoki.

Urho Miettunen, kunnan­valtuuston puheenjohtaja, maan­viljelijä, Temmes.

Eeli Mikkola, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, Kiiminki.

Kauko Mäntylä, kirkkoher­ra, Haapajärvi.

Toivo N i i l e k s e l ä, kunnan­valtuuston puheenjohtaja, maan-

Paavo Niinikoski, autoilija, Haapajärvi.

Heikki O h r a-a h o, osuuskas­san johtaja, Lumijoki.

Hannes P a a s o, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, pienvilje­lijä, kansanedustaja, Kuivaniemi.

Mauno P a k o n e n, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, agro­nomi, Pohjois-Pohjanmaan Maataloustuottajain piiriliiton pu­heenjohtaja, Tyrnävä.

Johannes Partanen, kunnallisneuvos, Piippola
Yrjö Pesonen talousneuvos, Oulu
Reino Pinola, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Ylivieska.

Lempi Pietarila, emäntä, Paavola.

Väinö Pitkänen, kunnan­valtuuston puheenjohtaja, agrolo­gi, Taivalkoski.

Eino Pohjanpalo, toimitusjohtaja, Oulu.
Otto Päätalo, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Oulunsalo.

Uuno Rahko, kunnanvaltuus­ton puheenjphtaja, maanviljelijä, Kalajoki.

Lauri Rautio, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, agrologi, Haapavesi.

Sulo Rantala, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Siikajoki.

Yrjö Reinilä, kaupunginjoh­taja, varatuomari, Raahe.

Eino Rytinki, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, pienvilje­lijä, Pudasjärvi.

Niilo R y h t ä, kansanedustaja, konsulentti, Kuusamo.

Antti Räsänen, piiritarkas­taja, Ylivieska.

Kerttu Saalasti, agronomi, kansanedustaja, Nivala.

Heikki Saari, maanviljelijä, Alavieska.

Oiva Seuranen, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, li.

Antti Takalo, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, pienvilje­lijä, Alavieska.

Eino Tolonen, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Rantsila.

Matti Tyhtilä, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Nivala.

Väinö Tölli, kirvesmies, Oulu.

Eino Vaherjoki, Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen puheenjohtaja, rakennusmestari

Jussi Virkkunen, kunnan­valtuuston puheenjohtaja, metsäteknikko, Ylikiiminki.

Uuno Virranniemi, kun­nanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos, Kuusamo.

Niilo Visuri, fil.kand., Ala­vieska.

Pentti Vuorela, toimitusjoh­taja, agronomi, Oulu.

Eino V u o t i k k a, kunnanval­tuuston puheenjohtaja, maanvil­jelijä, Hailuoto.

Arvo Väliverronen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, maanviljelijä, Rautio

Heikki Zitting, toiminnanjohtaja, Oulu