Monet kirjeistä ovat joko saarnaaja Juho Paulus Palovaaran lähettämiä tai hänelle osoitettuja. Palovaara on ollut mitä ilmeisemmin voimakas hahmo, jonka toiminta on saanut monet innokkaasti puolustamaan häntä, mutta toiset sitä vastoin asettumaan tiukkaan vastarintaan. Monet kirjeitä ovat kiivaita riitakirjeitä. Ne kertovat siitä, miten vaikea oli pitää laajalle levinnyttä herätysliikettä koossa. Samalla kirjeenvaihto paljastaa, kuinka yhteisöjen jäsenten keskinäiset välit tulehtuivat taistellessa vallasta ja opillisista tulkinnoista.
-----
Lähde: Kansallisarkisto. E. A. Aunon kokoelma. Eri henkilöiden kirjeenvaihtoa. Ole. E. Hansenin kopioimia kirjeitä
Hammarfestistä 15 p
Lokakuuta 1886
Rakkalle vanhimalle ja uskolliselle työntekiälle Herran Viinamäessä Abraham Auno.[1]
Jumalan armo ja herran Jesuksen rakkaus lisäntyköön aina teän hengenne kanssa. Annan teille tietä että ei minulla ole vielä erilainen ymmärrystä Vesisaaren Kristilisyytestä kuin minä ennen kirjoittanut olen Olavi Molgojärven emänälle, ja Henrik Feltille on toinen kirja. Ja älgää sitä outoksuko ja kummastuko että Paulusta sanotaan joltakin joukolta eli tokalta, toisin ajattelioiksi eli eriseuraiseksi, ja Kristittyin kiroiliaksi, ja ryöttäin puhujiksi. Näitä mie jo olen kuullut monta Vuotta, se tulle siittä syystä minun päällenin kuin mie olen uskonut ittiänin kristityksi ja autuaksi ja onneliseksi Ihmiseksi. Ja että Jumalan Seurakunnassa minua suojellaan kannetaan ja korjataan, eikä minulla ole muuta turvaa kuin Jesus Kristus, ja hänen kallis ja pyhä Seurakuntansa.
Ja älkää tekään rakkaat veljet ja sisaret peljätkö mailman tuskaa, kantaissa Jesuksen ristiä, antaa nyt meitä nimittää vaikka miksikä he tahtovat, kuitenkin me nyt autuaiksi tulema armosta uskon kautta. Ja annan teille tietää ettei minullaole yhtäkään tule lähtöä pitämille matkoille, eikä minulla ole
yhtäkään ihmistä elikkä nimityistä Persoona liittolaisenna. Ei minulla tule
lähtöä Inarin kyrröön[2]
eikä Kiinan maalle, mie olen kessää kauten kulkenut Norjan rantoja laiskana, ja
kerjännyt leipää syäksenin, eikä ole ansainnut ittelenin talvivaroja, enämpi
kuin ennenkään niin kuin itte tietätte kaikki. Olen mie ajatellu itteksenin käyäksenin
lapin maassa. Ja kyllä mie tulisin mielellänin Vesisaareen, silloin kuin
kittiläiset ja Tabanin Abo tulevat teille viisautta saarnaamaan, ja teiltä
rahat noutamaan[3].
Ja ei nyt muuta, mutta sydämelisiä terveisiä Korven olalle[4] emäntänsä kansa, ja Johan Salliselle[5] emäntänsä kansa, ja melin Petterille vaimonsa kansa, ja Palomatille Emäntineen ja Harilan Erkille emäntineen, Johan abraham Koskamolle emäntineen, ja Kalhaan Ersalle[6] Emäntineen ja Sippa Törmäselle Emäntineen ja Efraim Jolmalle Emäntineen, ja mathias puijalle ja Greeta Liimatallle ynnä monelle muille. Ja olkaat nyt rakkat veljet ja sisaret sydämen rakkautella tervehtitty minulta. Ja ole nyt koko Jumalan ja Herran Jesuksen Verinen lauma, joka olet kalliilla verellä lunastettu ja ostettu. Sydämelisesti tervehtitty minulta, se on kaikki joka uskoa tunnustatte Vesisaaressa ja sen ympäristöllä, niin uskokaat te ittiänne synnittömiksi ja viattomiksi Ihmisiksi. Synnit, vijat ja puutokset on anteeksi annetut teille ja meille Herran Jesuksen nimen ja veren kautta. Jesus Jumalan poika käy laumansa etellä Verreen kastetuissa vaatteissa, ja lyö laumansa viholiset suunssa miekalla.
Ja ole nyt itte veljenin rakas enin ja Sytämelisesti tervehtitty minulta. Ja muistakaat minua rukouksisanne ollessanne syntein anteeksi antavaisella sytämellä. Kirjoitta Paulus Palovaara[7]. Ja lukekaat tämä kirje kaikille Kristityille Vesisaaressa. Ja kuin tet minulle kirjotatte pankaa päälle kirjotus Henrik Kivijärvelle. Hammerfest
Kopioinut sanasta sannaan
Vesisaaresa 8.11.-86
Ole Edv. Hansen
Rakkalle vanhimalle ja uskolliselle työntekiälle Herran Viinamäessä Abraham Auno.[1]
Jumalan armo ja herran Jesuksen rakkaus lisäntyköön aina teän hengenne kanssa. Annan teille tietä että ei minulla ole vielä erilainen ymmärrystä Vesisaaren Kristilisyytestä kuin minä ennen kirjoittanut olen Olavi Molgojärven emänälle, ja Henrik Feltille on toinen kirja. Ja älgää sitä outoksuko ja kummastuko että Paulusta sanotaan joltakin joukolta eli tokalta, toisin ajattelioiksi eli eriseuraiseksi, ja Kristittyin kiroiliaksi, ja ryöttäin puhujiksi. Näitä mie jo olen kuullut monta Vuotta, se tulle siittä syystä minun päällenin kuin mie olen uskonut ittiänin kristityksi ja autuaksi ja onneliseksi Ihmiseksi. Ja että Jumalan Seurakunnassa minua suojellaan kannetaan ja korjataan, eikä minulla ole muuta turvaa kuin Jesus Kristus, ja hänen kallis ja pyhä Seurakuntansa.
Ja älkää tekään rakkaat veljet ja sisaret peljätkö mailman tuskaa, kantaissa Jesuksen ristiä, antaa nyt meitä nimittää vaikka miksikä he tahtovat, kuitenkin me nyt autuaiksi tulema armosta uskon kautta. Ja annan teille tietää ettei minulla
Ja ei nyt muuta, mutta sydämelisiä terveisiä Korven olalle[4] emäntänsä kansa, ja Johan Salliselle[5] emäntänsä kansa, ja melin Petterille vaimonsa kansa, ja Palomatille Emäntineen ja Harilan Erkille emäntineen, Johan abraham Koskamolle emäntineen, ja Kalhaan Ersalle[6] Emäntineen ja Sippa Törmäselle Emäntineen ja Efraim Jolmalle Emäntineen, ja mathias puijalle ja Greeta Liimatallle ynnä monelle muille. Ja olkaat nyt rakkat veljet ja sisaret sydämen rakkautella tervehtitty minulta. Ja ole nyt koko Jumalan ja Herran Jesuksen Verinen lauma, joka olet kalliilla verellä lunastettu ja ostettu. Sydämelisesti tervehtitty minulta, se on kaikki joka uskoa tunnustatte Vesisaaressa ja sen ympäristöllä, niin uskokaat te ittiänne synnittömiksi ja viattomiksi Ihmisiksi. Synnit, vijat ja puutokset on anteeksi annetut teille ja meille Herran Jesuksen nimen ja veren kautta. Jesus Jumalan poika käy laumansa etellä Verreen kastetuissa vaatteissa, ja lyö laumansa viholiset suunssa miekalla.
Ja ole nyt itte veljenin rakas enin ja Sytämelisesti tervehtitty minulta. Ja muistakaat minua rukouksisanne ollessanne syntein anteeksi antavaisella sytämellä. Kirjoitta Paulus Palovaara[7]. Ja lukekaat tämä kirje kaikille Kristityille Vesisaaressa. Ja kuin tet minulle kirjotatte pankaa päälle kirjotus Henrik Kivijärvelle. Hammerfest
Kopioinut sanasta sannaan
Vesisaaresa 8.11.-86
Ole Edv. Hansen
[1] Aapo Auno ol karunkilaissyntyinen kalastaja ja saarnaaja Vesisaaresta (1825 – 1901).
Raittila 1967, n:o 16.
[2] Inarin kunnan Ivalo tunnettiin aikaisemmin nimellä Kyrö.
[3] Palovaara vihjailee Kittilän saarnaajien, joilla tarkoittanee Hanhi-Pietiä
että Fredrik Paksuniemeä sekä Aapo Tapanin käyvän saarnamatkoilla Vesisaaressa
rahastustarkoituksessa.
[4] Saarnaaja Ole Edvard Hansen (1836 – 1925), joka oli syntyisin Torniosta,
mutta muuttanut jo lapsena Norjaan. Kristiansen 2004, 121.
[5] Sallinen oli syntyisin Ruotsin Karungista Kukkolan kylästä. Myös hän monen
muun vesisaarelaisen saarnaajan ohella oli kalastaja. Sallinen asui 1890-luvulla
joitakin vuosia Yhdysvaltain länsirannikolla. Kristiansen 2004, 134-135.
[6] Tarkoittanee Kemijärvellä syntynyttä kalastajaa ja saarnaajaa Esaias
Kalhavaaraa (s. 1832). Kristiansen 2004, 126.
[7] Turtolassa 1.3.1831 syntynyt Juho Paulus Palovaara oleskeli 1880 ja 1890-
luvuilla paljon Pohjois-Norjassa. Rovaniemen rippikirjassa hänet on sijoitettu
naimattomien renkien sivulle. Palovaara kuoli 4.3.1903 Torniossa sairaalassa. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1868-1880_mko93-100/180.htm
