Klickitat, Wash. 10/7 1893
Rakkaalle wanhimmalle, Erkki Antti Andersson, Juhonpieti.
Jumalan armoa rauhaa ja rakkautta toiwotan teille Jesuksen priiskoitusweren woimassa
ja todistuksen sanassa, Esikoisten Seurakunnan helmassa ja hengen yhteydessä.
Halu
ja rakkaus tuli teille kirjoittaa muutamalla sanalla, että olen elämässä sielun
ja ruumiin puolesta. Annan tietää, että olen saanut suurella ilolla yhtyä
Esikoisten seurakunnan lähetysmiesten kansa, wanhimman Joonas Purnun ja Jöns
E.Mäntywaaran kanssa, ja Olof Matoniemen kanssa Pendletonissa, Oregonin waltiossa
30. päiwä Kesäkuuta, ja nyt kuljemme yhdessä siihen asti, kuin tulemme Calumetiin,
Michiganin saarelle, läpi Oregonin, Washingtonin, Dakotan ja Minnesootan Waltioita,
joissa he jo kulkeneet ovat.
Sydämestäni
olen tyytywäinen muitten saarnaajain ja seurakuntain kansa siihen oppiin ja
opin hedelmään, jonka olemme kuulleet ja nähneet näitten Esikois seurakunnan
lähetys miesten työhön wanhimman Joonas Purnun ja hänen kumppalinsa, jotka ovat
kutsumme päälle lähetettyt amerikaan.
Woimallisesti
on saarnattu sovinto saarnaa kahta puolta, ja sovinto weren hinta on sulattanut
yhteen suuret paljoudet. saman opin saarnaajaksi olette te, rakas wanhin Raattamaa-wanhimman
kansa minuaki siunanneett, jota olen yhdistettynä tehnyt entisten lähetys
jäsenten kansa, ja nyt taas näitten lähetysjäsenten kanssa olen saanut armon
yhdistyä. Minä kirjoitin teille mennä talvena eli w.1892, josta en ole saanut
teiltä wastausta, ja nyt saimme kuulla Johan Kaarakalta[1] sala
kirjan, teidän kirjan kopioittuna, jonka olette kirjoittanneet Abram Hietaselle[2] / se waikutti
minussa murheen, rakas wanhin, koska ette sanallakaan ääntäneet, että kahta
puolta tehdä sovinto Amerikassa. Mutta A.Hietanen ei ole joukkonsa kansa wielä
yhdistynyt, jonka kuulin hänen hajoittavaisesta kirjastansa Johan Kaarakalle.
Murheelliseksi tuli Joonas wanhin, kuin ei Erkki Antti wanhin muistanu auttaa
Joonas-wanhinta amerikaan, tässä raskaassa työssä. Mutta Abram Hietasen kädet wain
wahvistettiin, waikka pitäsitte tuta Liljebladin[3] opin
jäljet hänessä. Auttakaat meitä tänne, rakas wanhin, että saadaan yleinen sovinto
Amerikassa Herran Jesuksen sovinto weren armossa, joka on sielun sowinto / on
teille ja meille synnit ja heikkoudet, ja wiimeisetki epäilykset anteeksi
annetut, ijankaikkisesti. Teitä terwehtää Joonas-wanhin ja Jöns mäntyvaara
auttajainsa kansa, ja koko ostettu lauma / waan olkaat wiimein minulta
sydämellisesti terwehdetty / kantakaa, rakas wanhin anteeksi antawaista sydäntä
minullekki, teitä rakastawa weljenne waiwassa.
Johan Lumijärwi
Me myös tervehtämme
teitä, rakasta wanhinta, Eerik A. Juhonpieti / Mitä rakas weli J.H.Lumijärvi on
tässä yllä olevassa kirjassa tullu kirjoittamaan monesta asiasta, niin se on
muuttumatoin totuus, että minä Joonas wanhus tulen kyllä niin murheelliseksi
kumppanitten kans että tuntui että on nyt yhtä tehdä työtä eli ei, kuin
kuljetaan kahta tietä Lapissaki, ja kahdella äänellä liikutaan / kyllä
tiedätte, että Ruotsin Lapista kuljetaan yhtä tietä, ja yhdellä äänellä
saarnataan niinkuin alusta, Raamattun jälkeen,
Mutta toinen tie, ja toinen ääni, näkyy ja kuulu Tornion Lapista
Kittilästä ja mutos lompolosta[4] / ei
saarnata parannusta kahta puolta Amerikaan asti, niinkuin Ruotsin lapista
kirjoilla ja lähetys jäsenillä / onkos ihme ettei amerikassa riiteliät lakkaa
riitelemästä ja ylon katsetta osottawat Esikoisten kirjalliselle neuvolle, ja
Esikoisten seura kunnan lähetys jäsenille, kuin kirjallisesti ja
personallisesti heitä siunataan ilman paranusta kahta puolta, ei tarvitse
Kittilän saarnaajat eikä Tornion saarnaajat käydä Ruotsin lapissa wanhimpia
oppimassa, niin kuin apostolein aikana wanhinten tykönä Jerusalemissa, Waikka
Takkis-wainaja ja Olof Matoniemi tahtoi Erkki A Wanhusta saiwoon ja minä Joonas
tiedän myös O.Matoniemen kans, että A.Lundberg on kirjallisesti teitä tahtonu
Lannanwaaran kokoukseen, jossa tiesitte wanhin Johan Raattaman olevan / Jossa myös
teitä kaivattiin jossa oli tutkinto lähetys saarnaaista Amerikaan. Miksi wanhin
näytti Takkis-wainajan jalat kirjassanne niille, jotka eivät ole wielä tarvinneet
sovinnoita tehdä waikka Takkis wainaja on anteeksi anonu sydämestään riitaveljiltään,
ja teiltä myös niin todistaa O.Matoniemi ja anteeksi antanu riita riitavelillensä
sydämestään Jesuksen nimessä ja weressä, Miksi te ette ole anteeksi antaneet. Me
tiedämme, rakas wanhin että olette kristillisyydemme aamuna päipästä olleet L.
L. Lestadiuksen lähetytoimen jäsen, Johan Raattamaa Parka vanhin Heikin
ynnä muita joihin met nuoremmat olemme kaiken turvamme panneet luottamuksella.
Niin tämän äänen erinkaltaisuus saatta monta horjuvaista sielua epäilykseen ja
monimielisyyteen / kuitenki täydymme työtä tehdä kanssanne monessa murheessa ja
waivassa. Mutta olemme saaneet iloaki nauttia koska Herran Sebaotin Jumalan woiman
kautta on sowinnoita tehty kahta puolta, sovinto weren kautta suuret joukot
Calumetin saaresta lapi matkaa tähän asti, mutta wanhan kirkon puolella
Calumetissä waltavimmat jäsenet seisovat wielä hurskaana ja pidättävät kansaa.
Mutta on kuitenki maailman waltakunnasta paljon tullu kristityksi iloksi
Jumalalle, enkeleille ja Jumalan seurakunnalle. Kalliissa kukoistuksessa on
Takkis vainan työ ala mitä hän on tehnyt amerikanki maalla Rakkaan weljemme
J.H.Lumijärwen ja monen hänen auttajansa kans.
Mutta erimielisyys on saattanu
paljon pahaa matkaan kristillisyyteen täälläki amerikan maalla että on wieläki
työtä työlästä / sentähden sanomme Joonas J.Purnu Jöns E.Mäntyvaaran kansa
ymmärryksemme että älkäät rakas wanhin hajoittawaista työtä edesauttako ja
olkaamme Herran laumalIe esikuvana parannuksen tekemisessä, Amerikassa ja
Euroopassa että kristillisyys pääse nousemaan wihtoinki wiimen ameriikanki
maalla, ja uskokaamme rakas wanhin Evangeliumi, se on synnit anteeksi Jesuksen
nimessä ja weressä todistamme minä Joonas Purnu rakkaalla sydämellä, rakkaan
saarnakumppanin Jöns E.Mäntywaaran, O.Matoniemen, ja koko Herran lauman kanssa,
täältä ameriikan maalta. Rakkaita terveisiä sanomme Herran lauman kanssa täältä
sille Herran laumalIe joka ympärillänne on muistakaa meirtäkin anteeksi antavaisella
sydämellä wanha weljenne waiwassa ja waltakunnassa Joonas J. Purnu, Jöns
E. Mäntywaara, O. Matoniemi
Tämän kirjeen saapi lukia kaikkein kuulten, ja lähettäkä tästä osa wanhimmalle
Johan Raattamaalle, että saavat nähdä mitä met olemme teille kirjoittanne. Joonas,
Jöns ja Matoniemi
Wastatkaa tähän kirjaan joku neuvon sana, saarnaajain kokoukseen Calumetiin
osoitteella
Joonas Purnu
- - -
Käsinkirjoitettu jäljennös.
[1] Washingtonin Centervillen (Klickitat County) suomalaissiirtokunnassa asunut Johan Kaarakka (1832 – 1906).
[2] Saarnaaja Aapo Hietanen (1833 – 1896) oli muuttanut vuonna 1888 Sodankylästä Kuparisaarelle ja kuului Juho Takkisen vastustajiin.
[3] Muonion kirkkoherra Jakob Fredrik Liljeblad (1809 – 1862) liittyi aluksi mukaan Laestadiuksen aikaansaamiin herätyksiin, mutta loittoni varsin pian. Hän jäi lestadiolaisperinteeseen eriseuraisena, puhuttiin Liljebladin eriseurasta. Erimielisyydet koskivat seurakunta- ja rippioppia. Länsilestadiolaiseen perinteeseen on jäänyt myös kästys, että Liljeblad olisi pitänyt liikutuksia ”hourauksina”.
[4] Saanaaja Aapo Tapani (1834 – 1910) Muodoslopmpolosta kävi yhdessä Heikki Parkajoen kanssa syksyllä 1876 ”Euroopan seurakunnan ” valtuuttamalla lähetysmatkalla Amerikassa. Takkisen asemasta ja toiminnasta myöhemmin syntyneissä erimielisyyksissä hän kuunteli ja ajoittain myös tuki Takkisen vastaista oppositiota.
