Apostolic Lutheran Church in New Ipswich, New Hampshire

 

The first church building fo the Apostolic Lutherans in New Ipswich, NH

The first church for the Apostolic Lutherans of New Ipswich was built around 1905. According to the interview data, the church was originally built for both Finnish Evangelical Lutherans and Apostolic Lutherans, but quite soon it was under the sole control of the latter. In the last years of the 19th and early 20th centuries, Finnish immigrants had begun to move from the state of Massachusetts, including the cities of Fitchburg, Worchester, Quincy and Maynard to southern New Hampshire to cultivate rocky fields abandoned or sold by others. Isaac (Pirtti) Aho (1857 - 1931) was the first local preacher from about 1900. Antti Raketti (originally Pylkäs, 1838 - 1913), who moved from Brocket, North Dakota, was also a local preacher in the early 20th century. However, in the late years he separated from Laestadianism and was a preacher of the Finnish Congregational Church and lived in Quincy, Massachusetts.

The Apostolic Lutheran Church of New Ipswich joined the Federation of the Apostolic Lutheran Church in the split of the 1920s. Letters of the era suggests that both the congregation and also its preachers were long in the two stages. After the dispersal, small groups of Heidemanians and Pollarites remained in the area. Charles Hautanen (1878 - 1965) and Edward Lehtinen (originally Nyström, 1864 - 1936) preached to the Heideman-group. After joining the Apostolic Lutheran Church, the congregation's preachers and lay priests were Isaac Aho, mentioned above, and his sons Emmanuel Paul Aho (1888 - 1972) and Matti P. Aho (1901 - 1985).

 

Wanhoja kirjeitä 33. Samuel Erickson Saarikosken kirje 29.8.1877 Heikki Parkajoelle ja Aapo Tapanille

Ohessa Salomon Kortetniemen tukijan Samuel Saarikosken kirje, jossa hän kuvaa tilannetta Calumetin seudun lestadiolaisten keskuudessa vajaa vuosi Heikki Parkajoen ja Aapo Tapanin tekemän Amerikan lähetysmatkan jälkeen. Kansanmiesten kirjoitustaito oli heikkoa ja käsiala usein huonoa, joka heijastuu tässäkin kirjeessä.

Samuel Erickson Saarikosken kirje Allouezista 29.8.1877  Heikki Parkajoelle ja Aapo Tapanille

 

Pohos ammeriikasta alluveen pruukista 29 Päivä Elo kuuta Wuonna 1877[1]

Hendrig Pargajoki, Aapram Tapani

Rakkaad ja aina muistosa olevat jeesugsen seuraajad.

                      Täsä lähestyn teitä tällä vähäisellä kirjelläni ja tietä annan Että olemma uskomassa ja kiini Riippumassa siinä totisesa viina puusa herrasa jeesugsesa, joka paras kulma kivi on, jonga Päälle Seurakunta Ragettu on. Ja nyt puhun muutaman sanan syvämmen ygsin kertaisuutesa näistä vastaan seisojista, jotga silloin olit vijallised kuin tet veljed Täällä kävittä ja on samaan sontaan jttesä tahranneed ja vielä sillä jälgeen kuin ovad Ragastamattomuuen menneed ja korkijaa mielisyveen kasvaneed on ahgeroineed preivien kautta ja joillagi sanoilla puollustusta saaneed, niin ovad nosseed hirmuseen viltiin / ei hed enää ahgeroi työn tevosa herran viina mäjesä, josta olen parhaan merkin heistä nähnykki / aina kuin herran jeesugsen piened lapsed tulevad Ruokitugsi jumalan huonen runsaista tavaroista ja alga taivaan voimad liikkumaan, niin sanovad se on vanhan aatamin työtä + voi surkjaa menetystä

                      Että niistä Pitää nähä tämän kaltaista, jotga on jo totuuven tunnosa olleed ja saaneed maistaa taivallista voimaa / Vaan Ei se ole kumma Eigä outua / näin on käyny tänäki aigana / Että paliveljad tulee kysymään herralta että herra, Edgös hyvää siemmentä kylväny , - m 13 luku - keustasta/kustasta / siis siinä on ohtagkeed / näin on käyny täälläki ja tänäki aikana, että muutamad on Ruunenneed kiitos kirjoja Ettimään, josta apostoli nuhtelee - Paa 1. Korin  31 luku – ja niin on heitägi ragkauvesa synnistä nuheltu / vain Ei ole vaarja ottaneed / niin Herran sanan jälgeen olgood Elon aigaan / Ei medgään taho toisin tehtä / minä joka kirjotan, En ole ollu heijän kansaan paljon seuroisa / vain olen kuitengi hyvästi tullu tuntemaan heijän mielensä / olettahan tet Täällä jtte käyneed ja hyvän totistugsen antaned / niin nuhtelemma nyd vielägi niitä, jotga ovat nosseed vanhinda vastaan ja koko Jumalan seura kuntaa sogeuvella lyömään Ruvenneet/ jos het vielä heräis parannugsiin / voi se on jkävä nähä sillä hed Ei mukana Enää ahgeroi kun siihen vain, Että millä lailla saisit Ragastamattomuuven lasten syvämmiin / nimittäin Nils Petter Targka[2], Ruonavaara[3] ja Viipa Jsagki[4] / joku muita, jotga huojuvat sinne ja tänne, joista En taho niin paljon sanua, Engä mainita / onpa hauska ja jlonen nähä sentään, Että on Enimästi kuitengi totised jeesugsen seuraajad heijäd hyvin ja oigeen tuntemasa ja ynnä mejän kansa parannugsiin vaatimasa / tijän ja olen vaka siittä Että jos Raattamaa vanhin ja monta muuta ois heitä nägemäsä / niin ynnä mejän kansa vielä kovempaa parannusta saarnaasivat, kun med omma heile Saarnanneed / mutta Ragastamattuven kynä on saanu Raattamaa vanhimmagi Ereygseen, kuin on preiviin kautta kilvotelleed ja niin muotoin turhaa kunnijaa ja Ettineed.[5]

                      Ei med ole vanhan maan kristillisyttä ylön kattomasa, mutta kuitengi uskon ja olen luja, Että olemma syntyneed sittä katoomasta Siemmenestä / Elävästä  Jumalan sanasta ja nyd uskosa jlolla ottamma pääsemisen Päivää täältä turmelugsen majasta Jsän Siunattuin jougkoon kiitosvirttä, halleluuja, amenta veisaaman kaigkein maasta ostettuin Pyhäin ja marttyyrein kansa herralle jeesugselle hänen vaivainsa Palgagsi / minä on puhunu täsä vähän, joka olen heigko veli teijän seasanna, mutta kuitengi armosta ja Herran Jeesugsen ansjosta olen uskomasa jtteni autuaagsi ulos vuotanen veren korjaamisen kautta syntiin anteegsi samisegsi.

                      Ja lopugsi syvämmen Ragkaita terviisjä kaigille Sijonin madga miehille, Erinomattain Parga Fvaarille, joka on mulle kasvosta tunettu / ja olga minulta Ennen ja jälgeen tervehtetty ynnä vaimonna ja koko huone vägennä kansa täältä monelta veljeltä / Aaprami Mällinen[6] kans tervehtää parka Waarja ja Tapanin Aapramija / Toivottaa Samuel Saari koski aatressi alla

Samuel Erickson

alluveiz Po

michikan

Nord ammerika

 

Hendrich parga joki

---

[1] August Lundbergin kokoelma. D:1:3/212. Allouez sijaitsee muutama maili Calumetin pohjoispuolella.

[2] Norjassa syntynyt Nils Petter Starkka muutti viimeistään vuonna 1874 Alatorniolta Kuparisaarelle. Raittila 1967, n:o 483

[3] Kemiläinen Juho Ruonavaara (1846 . 1879) oleskeli 1860-luvulta lähtein Norjassa, josta muutti vuonna 1873 Kuparisaarelle. Raittila 1967, n:o 435

[4] Iisakki Viippa (1845 – 1895) muutti Hietaniemeltä Ruotsista Amerikkaan vuonna 1873

[5] Saarikosken kritiikkiin vastattiin välittömästi. Ks. August Lundbergin kokoelma D:1:3/231. Aapo Tapanin kirje 22.12.1877 saarnaaja Salomon Korteniemelle. Saarikoski pyysikin seuraavissa kirjeissään anteeksi Raattamaalta, Erkki Antilta, Aapo Tapanilta  ja Huhtasaarelta. Ks. August Lundbergin kokoelma D:1:3/213 ja D:1:3/214.

[6] Aapo Mällinen (1852 – 1911) muutti Kuparisaarelle vuonna 1873, josta siirtyi Thomsoniiin Minnesotaan 1883. Hän toimi Thomsonin-Duluthin seudun papinviran toimittajana ja saarnaajana vuodesta 1883. Raittila 1967, n:o 302.