Wanhoja kirjeitä 48. J. Fr. Thauvón Iistä syksyllä 1885

 

Kirkkoherra J. Fr. Thauvón (1828 - 1918)  Lestadiolaispappien Iin kokouksen isäntä syyskuussa 1885.

Kirje Iistä

Rakkaille veljilleni ja sisarilleni Kristuksessa toivotan armoa ja rauhaa. Herra jumala on aurinko ja kilpi: Herra antaa armon ja kunnian; ei Hän kiellä hurskailta mitään hyvää. Herra Seepaooth, autuas on se ihminen, joka sinuun uskaltaa.

Kuinka lohdullista eikö se ole, että Herra on meille aurinko ja kilpi. Hän lämmittää kylmät sydämemme palavalla rakkaudellansa, mutta Hän suojaa meitä niin kuin kilpi; ei ole yhtään hätää Hänen lapsillansa, sillä he saavat turvattuina olla Hänen armosiipeinsä alla.

Kokous erittäinki uskovaisten pappein kesken pidettiin täällä[1], johon saapuivat veljet Heikel, Grape, Castrén, Bäckman, Mandellöf, Veijola, Snellman ja Eemil Thauvón sekä useoita maallikoita.[2] Kaikessa yksimielisyydessä keskusteltiin Jumalan valtakunnan asioista ja joka ilta pidettiin Raamatun selityksiä seurahuoneessa.[3]

Tervehdän perheineni sydämen rakkaudella kaikki Jumalan lapsia. Herramme Jeesuksen haavoissa on meillä turva kaikkea myrskyä vastaan. Muistakaa meitäki rukouksissanne. Merkitsee veljenne Jeesuksessa
J. Fr. Thauvón

Aatu Laitinen. Valituita kirjeitä. Toinen osa. Oulu 1886

---

[1] Syyskuun alussa 1885 lestadiolaiseen herätysliikkeeseen liittyneitä pappaja sekä joitakin nimeämättömiä maallikkosaarnaajia kokoontui Ii:n pappilaan pohtimaan opillisten asioiden lisäksi herätysliikkeen asemaa evankelisluterilaisessa kirkossa. Tilaisuuden suunnittelusta ei ole säilynyt juurikaan tietoja. Tosin edellisenä syksynä olivat veljekset Karl Abiel ja Oskar Immanuel Heikel (1858–1941) pohtineet kokouksen järjestämistä

[2] Kokousajankohtana pappina toimineista lestadiolaisista kokoukseen ei osallistunut, Viktor Alfred Virkkula (1854 – 1932), jonka poissaolon selittänee hänen silloinen kaukainen asuinpaikkansa Inari. Toinen kokouksesta puuttunut oli Enontekiön kappalainen Aatu Laitinen, jonka poissaoloon löytyy selitystä tämän linkin takaa. On myös esitetty väitteitä, että teologian ylioppilas Arthur Leopold Heideman olisi osallistunut kokoukseen, mutta tälle väitteelle ei löydy tukea aikalaislähteistä, kuten näemme yllä olevasta kirjeestä. Siitä kuitenkin puuttuu jostakin syystä kokoukseen osallistuneen Oskar Immanuel Heikelin nimi. Kokouksen aikalaisarvioita löytyy täältä.

[3] Kokouksessa laadittiin kannanotto, jonka Aatu Laitinen julkaisi seuraavana vuonna Kristillisen Kuukauslehden helmikuun numerossa.

Wanhoja kirjeitä 38. Karl Abiel Heikel Juho Takkiselle 29.1.1880

Karl Abiel Heikel oli Kittilässä pappina vuodet 1870 - 1883, kirkkoherrana hän oli vuosina 1874 - 1883.

Kittilässä Tammik. 29 p. 1880

Rakas veli Herrassa Juhani Takkinen!
Sydämellisellä rakkaudella ja kiitollisuudella olen saanut vastaan ottaa veljen kaksi kirjettä, jotka olivat kirjoitetut, toinen 27/11 1879 ja toinen 10/12 79, molemmat Calumetista![1] Myös olen saanut käännökset Huutavan Äänestä. Ei olisi ollut tarvis lähettää puhtaita paperia ja kuluttaa siihenkin niin paljon postirahaa. Mutta kiitoksia kaikista!

Kirjoitukset vähillä parannuksilla luulen kelpaavan painoon Krist. Kuukauslehteen. Se olisi saanut olla laveampi kooltaan, että olisi mahtunut enempi kirjoituksia. Toimitus-palkka tulee Oulun seurahuoneen hyväksi, mutta muutoin on voitto eli tappio lehdestä yksin painajan asia. Minulle siitä ei tule mitään.[2]

Kaikuun tulin vastanneeksi kiivaasti siitä syystä, että muissa maamme lehdissä pyydetään kaikella voimalla pystöön, että me opetamme, että ”luettu sana ei vaikuta mitään”, että ”pappisvirka on peräti tarpeeton, että ”muut eivät tule autuaiksi kuin ne, jotka ovat seurakuntaamme tulleet rukoillen meiltä epäuskonsa anteeksi” jne.[3] Tätä vielä pyydettiin vahvistaa näillä sanoilla: ”K[ittilä]n kirkkoh[erra] on täytynyt rukoilla lahkolaisiltansa anteeksi kirjoituksensa, jossa on toisin opettanut” y. m. Paitsi sitä on moniassa paikoin, esim. Torniossa riita siitä: ”Pitääkö niitä pitää ristittyinä, jotka ovat jossakin muussa herätyksessä tulleet kristityksi eli veren voiman käsittäneet j.n.e, kuin meidän kautta. Niitä on paikoin kiivaasti tuomittu, esim. Hedlund[4] Kainuulla, Portha[5]n Torniossa, muutamat veljet Suomessa y.m., ja toiset pitävät kristittyinä, mutta kiivaat veljet sanovat: ”Te rakennatte eriseuraa!”[6]

Tätä kiivautta vastaan olen minä taas kiivastellut, mutta enpä ole mainituissa K:n kirjoituksissa tainnut arvata viljellä sopivia sanoja. Uskomme kuitenkin, että Jumala kaikki asiat selittää ja rukoilen, että olisitte veljet kärsivälliset ja anteeksiantavaiset minunkin kanssani nyt ja aina!

Raattamaa vanhin on ollut täällä asioita sovittamassa suloisilla, sydäntä särkeväisillä saarnoillaan ja tulee vieläkin tänne idästä palatessaan.[7] Minä olen tänä talvena usein kulkenut Muonion puolessa suureksi virvoitukseksi sielulleni. Siellä vanhukset aina muistavat ja puhuvat veli Takkisesta suurella rakkaudella ja otetaan hellästi ja palavalla sydämellä osaa veljein hengellisestä ja ruumiillisesta menestyksestä Amerikassa. Kyllä makaatte veljet sydämemme päällä ja rukoilemme hartaasti Jumalaa Isää teidän puolestanne, niin kuin myös te meidän puolestamme. Sen ijankaikkisen Isän helmassa olkaamme hyvin turvatut, vastoin kaikkea perkeleen ja maailman kiukkua.

Kyllä olen, veli rakas, hyvin suuresti vihattu muutamilta epäuskoisilta, vieläpä laillisilta veljiltäkin. Mutta verisen vanhimman katselemisessa kaikki vaivat loppuvat ja tuntuvat aivan mitättömiltä. Voi jospa se rakas Herramme Jesus vielä runsaasti priiskoittaisi kylmiä sydämiämme sovinto-veren pisaroilla, että saisimme tuta ja maistaa kuinka suloinen herra on.  Sieluni janoo elävän Jumalan tuntemista, koska Hän sanansa ja henkensä kautta kirkastaisi Poikansa kaipaavaiseen sydämeen Sano minun ja vaimosi terveisä uskon veljille ja sisarille ja ole itse, rakas ja kallis veli ja väsymätön Herran palvelija, enin terveytetty. Uskokaamme synnit anteeksi viattomassa puhtaassa veressä! Voitto on tullut Karitsan veren kautta, amen.
Veljesi Herrassa Abiel Heikel.
Välitalon vähä Olli y.m. sanovat sydämellisiä rakkauden terveisiä.

---

[1] Kirjeet eivät ole säilyneet

[2] Heikel oli juuri aloittanut lestadiolaisten epävirallisen äänenkannattajan Kristillisen Kuukauslehden toimittamisen. Heikel sai hankkeelle myös Juhani Raattamaan siunaus (Raattamaa Heikelille 11.10.1879:
Seuratkoon hengellinen lehti Kristusta, joka puollusti oppilapsiansa… Työläs on valtiollisen kirkon opettajalla hengellistä lehteä toimittaa, vaan sangen tarpeellinen.

[3] Kaiku 49/7.12.1878, 4/25.1.1879 ja 6/8.2.1879.

[4] Saarnaaja, kauppias  Anders Hedlund 1838 – 1913) Överkalixista.

[5] Saarnaaja, tullivartija Nils Henrik Porthan (1824 – 1907).

[6] Heikelin kirjoitus kertoo selkeästi, että lestadiolaisuuden sisällä oli jo tuolloin isoja erimielisyyksiä sekä uskovien seurakunnan rajoista että siihen liittymisestä.

[7] Raattamaa oli laajalla Koillismaalle ulottuneella saarnamatkalla.