Vanhoillislestadiolaisten vaikuttajien julkilausuma evankelisluterilaisessa kirkossa pysymisen puolesta 1923

Uuden uskonnonvapauslain tultua voimaan vuonna 1923, myös vanhoillislestadiolaisuuden piirissä ilmeni halukkuutta evankelisluterilaisesta kirkosta eroamiseen. Joillakin paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Kinnulassa, sen eroamisen puolesta otettiin myös vahvasti kantaa. Niinpä vanhoillislestadiolaisten äänenkannattajassa Siionin Lähestyslehdessä julkaistiin elokuussa tiedonanto/vetoomus, jossa vahvasti asetuttiin kirkossa pysymisen kannalla. Vetoomus oli lähetetty vanhoillislestadiolaisten keskusyhdistyksen vuosikokoukselle, joka pidettiin Kajaanissa 27. - 29.6. Kyseisen tiedotteen allekirjoittajina oli lukuisa joukko herätysliikkeen merkittäviä saarnaajia sekä kirkkoherrat Oskari Heikki Jussila ja W. A. Wirkkula.

--------

Rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen vuosikokoukselle Kajaanissa!

 

Siionin Lähetyslehti 8/1923, 94

Armo ja rauha lisääntyköön sen Herran lauman päälle, joka on kokoontunut Kajaanissa, sen Uhrikaritsan ympärille, joka on verellään meidät lunastanut ja henkensä kautta yhteen liittänyt eläväksi temppeliksi Herrassa ja jossa kokouksessa mekin tahdomme hengessä mukana olla, vaikka emme kaikkinaisten esteiden tähden voi persoonallisesti tykönne tulla, sen tähden nyt kokoontuneena Oulun suurissa seurakokouksissa tahdomme me allekirjoittaneet Herran viinamäen työmiehet ynnä monien vanhusten ja Jumalan armon avulla monen myrskyn läpikulkeneiden matkamiesten kanssa tervehtiä sinne kokoontuneita Herran omia ja toivottaa kastetta taivaasta koko Herran Sionille Suomessa.

            Samalla myöskin ilmoitamme vakaan käsityksemme asiasta, joka koskee kristittyjen suhtautumista uskonnon vapauslakiin ja kirkosta eroamiseen. Harkitessa asiaa Raamatun ja historian perustuksella on Jumalan lauman ja evankeliumin työn tähden sekä kaiken rakkauden ja rauhan säilyttämiseksi välttämätöntä, että pysymme sen kirkon helmassa, jonka kirjoihin merkityt olemme – niin kauan kuin sakramenttien pyhyys ja uskonopin tunnustuskirjojen mukainen oppi säilyy kirkossamme, eikä meitä uskomme tunnustamisen tähden pakoiteta kirkosta eroamaan eikä meitä eroiteta kirkon yhteydestä. Katsomme myöskin siihen, että tämä kirkosta eroaminen ja sen hengen virtaus on alkuisin siitä kadotuksen lapsen hengestä, josta apostoli Paavali puhuu toisen Tessalonikalaiskirjeen toisessa luvussa ja siis kaiken pahuuden alkajasta. Toivomme siis, että Jumala kaiken viisauden lähde avaisi valittuin lasten ymmärryksen tässäkin asiassa karttamaan kaikenlaisia viettelyksiä, tulipa ne kuinka kauniilla muodoilla ja esityksillä hyvänsä. Jättäkäämme sekä sielumme ja ruumiimme Hänen armonsa suojaan ja uskokaamme kaikessa Hänen johdatukseen; siihen Jumala armonsa antakoon. Amen.

Oulussa kesäkuun 17 p:nä 1923

Johan Hautajärvi         Erkki Rytky                Heikki Hooli               Jaakko Väärälä

And. Halttu                 L. Lång                       Matti Niskakangas      Antti Krekula

Pauli Rantala               R. Honkavuori           Oskari. H. Jussila        J. J. Mattila

W. A. Wirkkula           J. A. Halttu                 A. Rautio                    K. Siika-Aho