Wanhoja kirjeitä 1. Juho Takkisen kirje Isak Barbergille 5.6.1878

Aikomukseni on julkaista tässä blogissa muiden dokumenttien ohella vanhoja lestadiolaissaarnaajien, - pappien ja muiden vaikuttajien kirjeitä. Ne valaisevat paitsi herätysliikkeen vaikuttajien keskinäistä kanssakäymistä, myös liikkeen toimintaa, levinneisyyttä, sisäisiä ristiriitoja, kosketuksia muihin uskonnollisiin liikkeisiin ja rajanvetoja niihin. Niistä ilmenee myös liikkeen sisällä olevat opilliset virtaukset ja painotukset. Kirjeiden perusteella hahmottuu hieman kuvaa siitä, kuka ja miten käytti valtaa herätysliikkeessä, jolla ei silloin ollut mitään virallista organisaatiota.  Kirjeet on varustettu kommentein ja lähdeviittein. Tässä kirje, jonka Juho Takkinen lähetti Isak Barbergille Minnesotaan 5.6.1878. Kirje sisältyy Kansallisarkistossa olevaan Eliel Aunon kokoelmaan.
--------

KA. SHKSA. Aunon kokoelma. Juho Takkisen kirje Isak Barbergille 5.6.1878

Peruviasta[1] Atlantin mereltä 5/6 1878

Rakas veli uskosa ja työmies Herran viinamäesä isakki Parberki[2] Minnesotasa.

Jumalan armo rauha ja rakkaus vuotakoon runsaasti teille Herran kristuksen tähten muitten hengellisten lahjain kansa Pyhäsä Hengesä Amen.

Rakkautenne vaatii täsä tärisevässä laivasa teitä jonkunkaan sanan kirjotuksella puhutela, koska en tietä jos maalla saa sitä tilaa ja aikaa. matkamme on ollu hyvin / Jumalalle olkoon kiitos ja ylistys nyt ja aina. lauvantaina 1 päivä kesäkuuta 10 aikana aamulla lähimmä vepekistä, eilen aamulla katosit Ameriikan maat silmistämme. Nyt on avara meri. 1. vuorokautella matkattiin 289 miilaa, 2. vuorokautella 300 miilaa. niin on sanottu että tulevana maanantaina ollaan Leverpolissa. met olema Male Hospital nimisessä huonessa. hyvä on ollu ylöspito, meitä on täsä 5 miestä, 3 Engelsmannia. toivomme on että Jumala meitä johtattaa yli pauhaavan meren / Kolmannella vuorokautella kulettiin 291 miilaa / yhteen kolmen vuorokauten matka 880 miilaa. herrat laskee huvitus leikkiä keskenään. 90 paille [=paikkeille?] on Emikrantia 1. Lassilla. he on siellä köysi on vaihe aitana, yleisön vieraita pitäsi olla kolmatta sataa, ja erittäin laivan  väkiä toista sataa. sama Jumala yksin ruokkii ja kuljettaa, niin myös vahingosta varjelee. minulla siitä ikävä on, kun en saata puhua. täsä on hengellisiä isiä Pappia ja on yksi Piispa kansa, joka piti sunnuntaina kirkon menot, johon soitettiin kaikki väki. Kävimmä meki vain mitä siitä oli, en ymmärtänyt mitään. näytti kaikki kuolleilta ja kaahittelemiselta. ei saanut Henrikki myös mitää kuulla / se hupisi niin hiljaan mata[la]lla äänellä ilmanki näön vuoksi.

Ilmeisesti yksi arkki kadonnut, sillä päällysarkin taitteessa epäselvä kirjoitus: tämä preivi katois - - - kun kirjotin toisen. Tekstikään ei jatku enää luontevasti.

sano meiltä siellä sen paikkakunnan kristityille sytämen rakkautesta terveisiä. kiitän kirjees etestä rakas veli, jossa tunsin että veli oli jäänyt suureen ikävään jonka jo tunsin ja näin tipan sillalla erotesa kuinka kyyneleet veljellä vuoti kasvoille, niin myös muilla. mutta se on tosi että ikuiset rakkauten liitot olemma tehneet Ameriikan rakasten veliin ja sisarten kansa. veli tahon olla teille elämäsä ja kuolemasa. ototamma kärsivällisyytesä sitä hetkiä joka ilmestyy siinä voimassa ja kunniassa, ettei meitän enää tarvitte erota sillä välillä. armo auringon voimasa ja kunniasa ahkeroitkaamme kaikki saarnaajat ja muut opettavaiset miehet korjata viinamäen aitaa, erinomattain niistä kantista josta rakoillemaa rupia, Esajas Kostamolle kansa sanon sulimmat kiitokset rakas veli preivisi etestä. ei ollu minulla aikaa teille vastata Calumetissa / niin myös sille rakkaalle sisarelle kannan sulimmat kiitokset preivin etestä. niin myös ne rahat olen saanut. Ja sano hälle terveisiä. Esajas Kostamolle ja Vuollen Jaakolle sytämen rakkauten terveisiä vaimoneen. Juhan sikaiselle vaimoneen, Jaakob Roaiselle vaimoneen, Aaron Määtälle, Petter Abramille vaimoneen, Anters vittikko Huhtalle, isakki Alamaalle, P. Gunnarille, Matti Määtälle, Länkin ja Maikon taloin perheille, haaran Abramin perheelle, Matti Mukkalalle vaimonens, Jaakkolan ollille v, Putaan isakille vaimoneen, vanhalle Pekalle vaimo[neen] Hyryn vaarille ja oskarille heitän vaimoinsa kansa. Henrik Alatalolle vaimonens ja muille nimitetyille vaimo[neen] ja Lapsineen ja kaikkille yhteisesti ilman erottamatta kristityille Minnesutasa ja kun kirjotatta Holmi sittiin[3] ja hurtille[4] niin sanokaa minulta sytämen rakautesta terveisiä heille ja nyt ole itte vaimosi ja lastesi kansa enin tervehtitty.[5]

meren pauhinasa kirjotti veljesi J. Johan Takkinen.

Ylämarginaalissa: veli kärsii minua ettei tästä saata tulla mitää selvää kirjotuksesta.

---

[1] SS "Peruvian" oli rakennettu Greenockissa vuonna 1863 Allan Line-yhtiölle. Aluksen kantavuus oli 2549 tonnia ja nopeus 11 solmua. Alukseen mahtui 100 ensimmäisen luokan ja  600 kolmannen luokan matkustajaa. Ensimmäisen matkansa alus teki Liverpoolista Quebeciin ja Montrealiin 12/5/1864. Alus seilasi välillä Liverpoolista myös Halifaxiin, Norfolkiin and Baltimoreen. Vuonna 1874 alusta pidennettiin ja kantavuus nostettiin  3038 tonniin . Alus aloitti uudestaan liikennöinnin  14/7/1874 välillä Liverpool - Quebec – Montreal.  Huhtikuusta 1887 alus palasi Liverpool – Baltimore-reitille, jonka jälkeen se palveli vaihtelevia aikoja eri reiteillä Brittein saarten ja Pohjois-Amerikan välillä. Alus romutettiin Italiassa vuonna 1905. http://www.norwayheritage.com/p_ship.asp?sh=peruv

[2] Cokaton lestadiolaisseurakunnan  perustaja ja pappi Isak Barberg (1833-1883) oli syntyisin Ruotsin Torniojokilaaksosta Hietaniemeltä. Hän oli keskeinen osapuoli yhdessä Caleb Wuolletin kanssa Cokaton seurakunnan syntyneissä riidoissa, joissa Lapin vanhimmat puolustivat Barbergia ja Wuolletia vastaan nousseita Isak Alamaata ja Jakob Rovaista. Cokatossa riita koski sekä opillisia asioita että seurakunnan järjestäytymistä. Takkisen ja Barbergin välit näyttävät kirjeen valossa olleen jo tässä vaiheessa varsin lämpimät. Ks. Raittila 1982, 61-64, 82-83, 102.

[3] Suomalaisasutus keskisessä Minnesotassa Douglas Countyssa.

[4] Suomalaisten uudisastusalue Franklinissä Renville Countyssa Minnesota lounaisosassa.

[5] Terveisten saajat: Raittila 1967, no:t  433, 469, 553, 553, Iisakki Alamaasta (1839-1921) ks. Ilmonen 1923, 157, Raittila 1982, 61. Muut tunnistettavat ovat (Ilmonen 1923, 156-174; Wright County Historical Society Quarterly, 1/1987) kaikki kotoisin Tornionjokilaaksosta, Lapista tai Koillismaalta. Lähes kaikki ovat saapuneet Amerikkaan Norjan kautta ja enemmistö asettui uudella mantereella ensin Kuparisaarelle, josta siirtyivät 1870-luvulla uudisasukkaiksi Cokatoon.. Esaias Kostamo (Eliasson, 1845-1903) oli syntyisin Kemijärveltä. Cokatoon hän saapui 1876 (Cokaton ap.luth.srk:n kirkonkirjojen mukaan 1870). Kuusamolaissyntyinen Aaron Määttä (1845-1916) käytti Amerikassa myös nimeä Hendrickson. Hän oli Cokaton apostolisluterilaisen seurakunnan jäsen, kunnes oli vuonna 1885 perustamassa Crow River (French Lake) Apostolic Lutheran Church-nimistä seurakuntaa. Peter Abram lienee Hietaniemeltä Ruotsista Kuparisaarelle vuonna 1870 muuttanut Peter Alanenpää (1846-1915), joka käytti Amerikassa sukunimeä Abramson.  Abramson saapui Cokatoon 1873.  Kemijärveläissyntyinen Peter Kunnari (Cokaton ap.luth.srk:n kirkonkirjojen mukaan syntymäpaikka on Kemi, 1839-1919) saapui Amerikkaan vuonna 1871 ja siirtyi Cokatoon seuraavana vuonna. Kunnarit käyttivät Amerikassa sukunimestään muotoa Gunnary. Niinikään kuusamolaissyntyinen Matti Määttä (1839-1919) käytti veljensä Aaronin tavoin Amerikassa sukunimeä Hendrickson. Matti Määttä oli ensimmäisten Norjasta Amerikkaan muuttaneiden suomalaisten joukossa vuonna 1864. Länkin perheeseen kuuluivat karunkilaissyntyinen Antti Länkki (1829-1905) joka tuli vaimonsa ja poikansa Abramin (s. 1850 Norjassa) kanssa Norjasta 1865 Amerikkaan ensin Kuparisaarelle, josta siirtyi vuonna 1870 Cokatoon. Abram Haara (s. 1841 Karungissa) käytti Amerikassa sukunimeä Abramson. Henrik Maikko (käytti Amerikassa sukunimeä Thompson, 1831-1900) saapui Norjasta 1866 Kuparisaarelle ja sieltä edelleen Cokatoon 1870.  Matti Mukkaloita asui Cokatossa kaksi kappaletta, isä ja poika. Kuolajärvellä syntynyt Matti-isä (1810-1884) saapui Kuparisaarelle 1871 siirtyen pian Cokatoon. Hänen samaniminen poikansa (1845-1916) saapui Amerikkaan isänsä kanssa. Kemijärveläissyntyinen Olli Jaakkola (1847-1882) saapui Kuparisaarelle 1870 ja sieltä Cokatoon 1876. Isak Pudas (1835 Karunki-1878 Cokato) muutti Norjasta Amerikkaan jo vuonna 1865 Kuparisaarelle, josta siirtyi Cokatoon 1876. Taivalkoskelaissyntyinen Peter Vanha (1841-1922) saapui hänkin Norjan kautta Amerikkaan vuonna 1870. Henrik Alatalo (1820-1883) oli syntynyt  Sodankylässä,. Hän muutti Amerikkaan 1873 ensin Kuparisaarelle ja sieltä Cokatoon. Henrik Alatalolla oli kaksi poikaa Esaias (1854-1887) ja Henrik (1848-?), jotka käyttivät Amerikassa sukunimeä Hendrickson.