--------
KA. SHKSA. Aunon kokoelma. Juho Takkisen
kirje Isak Barbergille 5.6.1878
Peruviasta[1] Atlantin
mereltä 5/6 1878
Rakas veli uskosa ja työmies Herran viinamäesä
isakki Parberki[2]
Minnesotasa.
Jumalan armo rauha ja rakkaus vuotakoon
runsaasti teille Herran kristuksen tähten muitten hengellisten lahjain kansa
Pyhäsä Hengesä Amen.
Rakkautenne vaatii täsä tärisevässä laivasa
teitä jonkunkaan sanan kirjotuksella puhutela, koska en tietä jos maalla saa
sitä tilaa ja aikaa. matkamme on ollu hyvin / Jumalalle olkoon kiitos ja
ylistys nyt ja aina. lauvantaina 1 päivä kesäkuuta 10 aikana aamulla lähimmä
vepekistä, eilen aamulla katosit Ameriikan maat silmistämme. Nyt on avara meri.
1. vuorokautella matkattiin 289 miilaa, 2. vuorokautella 300 miilaa. niin on
sanottu että tulevana maanantaina ollaan Leverpolissa. met olema Male Hospital
nimisessä huonessa. hyvä on ollu ylöspito, meitä on täsä 5 miestä, 3
Engelsmannia. toivomme on että Jumala meitä johtattaa yli pauhaavan meren /
Kolmannella vuorokautella kulettiin 291 miilaa / yhteen kolmen vuorokauten
matka 880 miilaa. herrat laskee huvitus leikkiä keskenään. 90 paille
[=paikkeille?] on Emikrantia 1. Lassilla. he on siellä köysi on vaihe aitana,
yleisön vieraita pitäsi olla kolmatta sataa, ja erittäin laivan väkiä toista sataa. sama Jumala yksin ruokkii
ja kuljettaa, niin myös vahingosta varjelee. minulla siitä ikävä on, kun en
saata puhua. täsä on hengellisiä isiä Pappia ja on yksi Piispa kansa, joka piti
sunnuntaina kirkon menot, johon soitettiin kaikki väki. Kävimmä meki vain mitä
siitä oli, en ymmärtänyt mitään. näytti kaikki kuolleilta ja kaahittelemiselta.
ei saanut Henrikki myös mitää kuulla / se hupisi niin hiljaan mata[la]lla
äänellä ilmanki näön vuoksi.
Ilmeisesti yksi arkki kadonnut, sillä
päällysarkin taitteessa epäselvä kirjoitus: tämä preivi katois - - - kun
kirjotin toisen. Tekstikään ei jatku enää luontevasti.
sano meiltä siellä sen paikkakunnan
kristityille sytämen rakkautesta terveisiä. kiitän kirjees etestä rakas veli,
jossa tunsin että veli oli jäänyt suureen ikävään jonka jo tunsin ja näin tipan
sillalla erotesa kuinka kyyneleet veljellä vuoti kasvoille, niin myös muilla.
mutta se on tosi että ikuiset rakkauten liitot olemma tehneet Ameriikan
rakasten veliin ja sisarten kansa. veli tahon olla teille elämäsä ja kuolemasa.
ototamma kärsivällisyytesä sitä hetkiä joka ilmestyy siinä voimassa ja
kunniassa, ettei meitän enää tarvitte erota sillä välillä. armo auringon
voimasa ja kunniasa ahkeroitkaamme kaikki saarnaajat ja muut opettavaiset
miehet korjata viinamäen aitaa, erinomattain niistä kantista josta rakoillemaa
rupia, Esajas Kostamolle kansa sanon sulimmat kiitokset rakas veli preivisi
etestä. ei ollu minulla aikaa teille vastata Calumetissa / niin myös sille
rakkaalle sisarelle kannan sulimmat kiitokset preivin etestä. niin myös ne
rahat olen saanut. Ja sano hälle terveisiä. Esajas Kostamolle ja Vuollen
Jaakolle sytämen rakkauten terveisiä vaimoneen. Juhan sikaiselle vaimoneen,
Jaakob Roaiselle vaimoneen, Aaron Määtälle, Petter Abramille vaimoneen, Anters
vittikko Huhtalle, isakki Alamaalle, P. Gunnarille, Matti Määtälle, Länkin ja
Maikon taloin perheille, haaran Abramin perheelle, Matti Mukkalalle vaimonens,
Jaakkolan ollille v, Putaan isakille vaimoneen, vanhalle Pekalle vaimo[neen]
Hyryn vaarille ja oskarille heitän vaimoinsa kansa. Henrik Alatalolle vaimonens
ja muille nimitetyille vaimo[neen] ja Lapsineen ja kaikkille yhteisesti ilman
erottamatta kristityille Minnesutasa ja kun kirjotatta Holmi sittiin[3] ja
hurtille[4] niin
sanokaa minulta sytämen rakautesta terveisiä heille ja nyt ole itte vaimosi ja
lastesi kansa enin tervehtitty.[5]
meren pauhinasa kirjotti veljesi J. Johan
Takkinen.
Ylämarginaalissa: veli kärsii minua ettei tästä saata tulla mitää selvää kirjotuksesta.
[1] SS "Peruvian" oli rakennettu Greenockissa vuonna 1863 Allan
Line-yhtiölle. Aluksen kantavuus oli 2549 tonnia ja nopeus 11 solmua. Alukseen
mahtui 100 ensimmäisen luokan ja 600
kolmannen luokan matkustajaa. Ensimmäisen matkansa alus teki Liverpoolista Quebeciin
ja Montrealiin 12/5/1864. Alus seilasi välillä Liverpoolista myös Halifaxiin, Norfolkiin and
Baltimoreen. Vuonna 1874 alusta pidennettiin ja kantavuus
nostettiin 3038 tonniin . Alus aloitti
uudestaan liikennöinnin 14/7/1874
välillä Liverpool - Quebec – Montreal. Huhtikuusta
1887 alus palasi Liverpool – Baltimore-reitille, jonka jälkeen se palveli
vaihtelevia aikoja eri reiteillä Brittein saarten ja Pohjois-Amerikan välillä. Alus
romutettiin Italiassa vuonna 1905. http://www.norwayheritage.com/p_ship.asp?sh=peruv
[2] Cokaton lestadiolaisseurakunnan
perustaja ja pappi Isak Barberg (1833-1883) oli syntyisin Ruotsin
Torniojokilaaksosta Hietaniemeltä. Hän oli keskeinen osapuoli yhdessä Caleb
Wuolletin kanssa Cokaton seurakunnan syntyneissä riidoissa, joissa Lapin
vanhimmat puolustivat Barbergia ja Wuolletia vastaan nousseita Isak Alamaata ja
Jakob Rovaista. Cokatossa riita koski sekä opillisia asioita että seurakunnan
järjestäytymistä. Takkisen ja Barbergin välit näyttävät kirjeen valossa olleen jo
tässä vaiheessa varsin lämpimät. Ks. Raittila 1982, 61-64, 82-83, 102.
[3] Suomalaisasutus keskisessä Minnesotassa Douglas Countyssa.
[4] Suomalaisten uudisastusalue Franklinissä Renville Countyssa Minnesota
lounaisosassa.
[5] Terveisten saajat: Raittila 1967, no:t
433, 469, 553, 553, Iisakki Alamaasta (1839-1921) ks. Ilmonen 1923, 157,
Raittila 1982, 61. Muut tunnistettavat ovat (Ilmonen 1923, 156-174; Wright
County Historical Society Quarterly, 1/1987) kaikki kotoisin
Tornionjokilaaksosta, Lapista tai Koillismaalta. Lähes kaikki ovat saapuneet
Amerikkaan Norjan kautta ja enemmistö asettui uudella mantereella ensin
Kuparisaarelle, josta siirtyivät 1870-luvulla uudisasukkaiksi Cokatoon.. Esaias
Kostamo (Eliasson, 1845-1903) oli syntyisin Kemijärveltä. Cokatoon hän saapui
1876 (Cokaton ap.luth.srk:n kirkonkirjojen mukaan 1870). Kuusamolaissyntyinen
Aaron Määttä (1845-1916) käytti Amerikassa myös nimeä Hendrickson. Hän oli
Cokaton apostolisluterilaisen seurakunnan jäsen, kunnes oli vuonna 1885 perustamassa
Crow River
(French Lake) Apostolic Lutheran Church-nimistä seurakuntaa. Peter Abram lienee
Hietaniemeltä Ruotsista Kuparisaarelle vuonna 1870 muuttanut Peter Alanenpää
(1846-1915), joka käytti Amerikassa sukunimeä Abramson. Abramson saapui Cokatoon 1873. Kemijärveläissyntyinen Peter Kunnari (Cokaton
ap.luth.srk:n kirkonkirjojen mukaan syntymäpaikka on Kemi, 1839-1919) saapui
Amerikkaan vuonna 1871 ja siirtyi Cokatoon seuraavana vuonna. Kunnarit
käyttivät Amerikassa sukunimestään muotoa Gunnary. Niinikään kuusamolaissyntyinen
Matti Määttä (1839-1919) käytti veljensä Aaronin tavoin Amerikassa sukunimeä
Hendrickson. Matti Määttä oli ensimmäisten Norjasta Amerikkaan muuttaneiden
suomalaisten joukossa vuonna 1864. Länkin perheeseen kuuluivat
karunkilaissyntyinen Antti Länkki (1829-1905) joka tuli vaimonsa ja poikansa
Abramin (s. 1850 Norjassa) kanssa Norjasta 1865 Amerikkaan ensin
Kuparisaarelle, josta siirtyi vuonna 1870 Cokatoon. Abram Haara (s. 1841
Karungissa) käytti Amerikassa sukunimeä Abramson. Henrik Maikko (käytti
Amerikassa sukunimeä Thompson, 1831-1900) saapui Norjasta 1866 Kuparisaarelle
ja sieltä edelleen Cokatoon 1870. Matti
Mukkaloita asui Cokatossa kaksi kappaletta, isä ja poika. Kuolajärvellä
syntynyt Matti-isä (1810-1884) saapui Kuparisaarelle 1871 siirtyen pian
Cokatoon. Hänen samaniminen poikansa (1845-1916) saapui Amerikkaan isänsä
kanssa. Kemijärveläissyntyinen Olli Jaakkola (1847-1882) saapui Kuparisaarelle
1870 ja sieltä Cokatoon 1876. Isak Pudas (1835 Karunki-1878 Cokato) muutti
Norjasta Amerikkaan jo vuonna 1865 Kuparisaarelle, josta siirtyi Cokatoon 1876.
Taivalkoskelaissyntyinen Peter Vanha (1841-1922) saapui hänkin Norjan kautta
Amerikkaan vuonna 1870. Henrik Alatalo (1820-1883) oli syntynyt Sodankylässä,. Hän muutti Amerikkaan 1873 ensin
Kuparisaarelle ja sieltä Cokatoon. Henrik Alatalolla oli kaksi poikaa Esaias
(1854-1887) ja Henrik (1848-?), jotka käyttivät Amerikassa sukunimeä
Hendrickson.
