 |
| Haaparannan Rauhanyhdistys/ Fridsförbundet i Haparanda |
Lestadiolaisen herätysliikkeen levitessä Lapin perukoilta etelään, kaupunkeihin ja muihin asutuskeskuksiin, käynnistyi liikkeen omien seurahuoneiden rakentaminen. Maaseudulla seuroja
Rauhanyhdistys Seura,
Kristittyjen Rauhanyhdistys ja lopullisena
Rauhanyhdistys Torniossa. Yhdistyksen anomus sen rekisteröinnistä hyväksyttiin 31.12.1888 ja oli ensimmäinen koko Suomessa. Tämä jälkeen perustetut lestadiolaisten yhdistykset Suomessa kantoivat nimeä Rauhanyhdistys. Ruotsin puolella lestadiolaisten perustamien yhdistysten nimikäytäntö on ollut paljon kirjavampi.
 |
Haaparannan Rauhanyhdistys/Fridsförbundet
i Haparanda 2009/Aimo Palovaara |
pidettiin lähes yksinomaan pirteissä, mutta kaupungeissa seuraväki ei niihin millään mahtunut. Omien rukoushuoneiden hankkiminen tuli tarpeeseen, sillä lahkona pidetty liike ei saanut kokouksiinsa tiloja myöskään seurakunnilta. Herätysliikkeen omien rukoushuoneiden hankkiminen näyttäisi alkaneen aikaisemmin Suomessa kuin Ruotsissa. Kun Suomessa rukoushuoneiden rakentaminen ajoittuu 1880-luvun lopulle ja 1890-luvulle, Ruotsissa toimiin ryhdyttiin noin kymmenen vuotta myöhemmin. Tornionjokilaakson suulla Torniossa lestadiolaiset saivat omat kokoontumistilat vuonna 1886 saarnaaja Pietari Alaviuhkolan kuoleman (1886) jälkeen. Alaviuhkola oli luovuttanut kotitalonsa, joka oli pitkään ollut vakituinen seurapaikka, omistusoikeuden "uskovaisille". Talo myytiin ja saaduilla rahoilla ostettiin uusi tontti, jonne valmistui uusi rukoushuone vuonna 1890. Kiinteistön omistaminen edellytti toimikunnan perustamista sen käytännön asioiden hoitamiseen. Tämä johti yhdistyksen perustamiseen. Sen nimestä oli ehdolla monta versiota, muun muassa
 |
| Haaparannanlehti 28.7.1903 |
Tornion sisarkaupungissa Haaparannalla lestadiolaiset rakensivat oman rukoushuoneen vuosina 1902 - 1903. Tontin sille lahjoitti Lars Levi Laestadiuksen miniä Angelica Laestadius. Rakennus on edelleen pystyssä ja seurakäytössä. Rakentaminen alkoi lokakuussa 1902 ja vihkiäisiä vietettiin 26.7.1903. Vihkiäistilaisuudessa juhlavieraita olin niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet valmistuneeseen rakennukseen. Tornion ja Haaparannan vanhoillislestadiolaiset järjestivät vuonna 1909 ruotsalaisten ja suomalaisten yhteiset suuret seurat, joiden aikana seuravieraita oli noin 8000 henkeä. Seuroja pidettiin molemmissa kaupungeissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti