 |
| Vittangin kirkko |
Mielenkiintoinen pöytäkirja, jonka löysin USA:ssa ilmestyneestä Kristillisestä Kuukauslehdestä. Maaliskuussa 1897 kokoontuivat Ruotsin Lapin saarnaajat kokoukseeen Vittankiin. Paikalla olivat myös liikkeen patriarkat Juhani Raattamaa, Erkki Antti Juhonpieti sekä Joonas Purnu. Kokouksessa käsiteltiin niitä syytöksiä, joita sekä pastori Aatu Laitista että rovasti P. O. Grapea vastaan oli nostettu Pohjois-Amerikassa ja jotka olivat ottaneet tulta myös Euroopassa. Samalla keskusteltiin lestadiolaisuuden suhteesta kirkkoon. Sama asia oli ollut esillä kokoontumisessa kaksi vuotta aikaisemmin. Tässä kokouksessa länsi- ja itälestadiolaisuuden ero ei vielä toteutunut, mutta joitakin vuosia myöhemmin ero oli tosiasia.
Pöytäkirja[1]
Tehty 11 p. maalisk. 1897 Nikukan talossa Vittangissa, jossa olivat seuraavat
maallikkosaarnaajat koossa pitämässä jumalan sanan selityksiä: Johan Raattamaa,
Erik Andersson [Juhonpieti], Isak Poromaa, Per Persson Nutti (Antin Pieti) ja
Joonas Purnu, jotka kaikki olivat valitut saarnaajiksi jo provasti L. L.
Laestadiuksen aikana. Oli siihen kokoontunut muutampia vasta alkavaisia
saarnaajia, n[iin] k[uin]Samuel Erikson Vettasjärvi ja Isak Kuoksu y,m.[2]
Koska Johan Raattamaa oli pitänyt ensimmäisen saarnan, alkoi koulunjohtaja Aug.
Lundberg, joka oli seurakunnasta siihen valittu, että esitellä seuraavat
kysymykset sopivan johdatuksen perästä, koska kummallisia sanomia tänne kuuluu.
Niin on tämä seurakunta pyytänyt minua, että julkisesti kysyä Raattamaa
vanhimmalta: Onko teidän käsityksenne jälkeen pastori Laitinen ja provasti
Grape oikiat kristityt?[3]
Johan Raattamaan vastus: On ainakin Laitinen ja Grape kalliit kristityt, jotka
ovat oikian oven läpi tulleet, ja ovat kalliit työntekijät Jumalan viinamäessä.
Kysymys: Mitä Erik Anders Andersson käsittää siihen?
Vastaus: Minä olen ollut siinä kokouksessa, jossa provasti Grape on lähtenyt
Jeesusta seuraamaan. Ja minä tiedän, etä hän senjälkeen on totuudessa pysynyt
kalliilla kilvoituksella.
Kysymys: Mitä käsittää Isak Poromaa?
Vastaus: Ainakin minä olen samasta mielestä kuin edelliset veljet.
Kysymys: Antin Pieti on alusta asti ollut provasti Laestadiuksen kanssa, ja on
siitä asti ollut uskollinen työntekijä. Mitä hän käsittää tästä?
Vastaus: Minä tunnen Laitisen alusta asti, ja tiedän, että hän totisesti on
oikeen matkaan lähtenyt; ja että hän on kallis veli Kristuksessa, joka kelpaa
totisesti Jumalan sanan saarnaajaksi.
Kysymys: Mitä käsittää Joonas Purnu vanhin tästä)
Vastaus: Ainakin minä olen aina pitänyt Laitisen kalliina veljenä ja joka
paikassa häntä puolustanut, että semmoinen mies, joka niin totuudessa on
matkaan lähtenyt, myös totisesti autuaaksi tulee.
Kysymys: Onko veli Laitinen siitä asti muuttunut, kuin hän on tullut esikoisten
seurakuntaan?
Vastaus: Antin Pieti: Että Laitinen kovan vainon aikana ei rohjennut niin
rohkiasti nuhdella maailmaa kuin ennen, mutta että hän on siitä parannuksen
tehnyt ja että hän on nyt yhtä totuudessa kuin ennenkin. Siihen myönnettiin
kaikki. Mutta Joonas Purnu lisäsi, että hän on pitänyt sitä sopimattomana, että
Laitinen anoi anteeksi Lannavaaran vihkimäaikana (hurmausta). Niin kalliilla
miehellä ei saattanut olla hurmaus. Kysymysten tekijä siihen, että Raattamaa
vanhin on rakkaudessa nuhdellut Laitista muutamasta ajattelemattomasta
kirjoituksesta ja koska hän itse käsitti asian oikeaksi, niin hän anteeksi anoi
sitä sekä siellä että jälkeen ”Siionin Sanomissa”, joka ei ole vika, vaan
sangen kiitettävä asia, sillä se osoittaa, että hän tahtoo Raamatun opissa
pysyä kiinni ja on alle antavainen vanhemmille kristityille. Ei hän, niin kuin muutamat
muut, salannut erehdyksiään, vaan oli kuin Luther Wormsissa halullinen
luopumaan kaikesta, mitä vois olla pyhää Raamattua vastaan, ja tahtoi sitä
anteeksi pyytää. Sitä vahvisti oikeaksi Raattamaa.
Isak Kuoksu esitteli: että se oli vikaa, että Laitinen on kirjoittanut, ”ettei
ole luvallista saarnata syntiä anteeksi seiniä myöten”.
Siihen huomautti kysymysten tekijä, että Kuoksu veli on huono kalanpyytäjä, jos
hän suolaa yhteen puolikkoon[4]
hyviä ja mädänneitä kaloja. Ei Pietari todistanut Simon noidalle anteeksi, vaan
sanoi: ”Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tässä sanassa, sillä sinun sydämes ei
ole oikea Jumalan edessä.” Meidän pitää oikein jakaa Jumalan sanaa,
katuvaisille armoa ja syntein anteeksi saamista, mutta katumattomille Jumalan
tuomio ja rangaistus siihen asti, että he parannuksen tekevät. Ei Raamatusta löydy
se sana ”syntiä anteeksi seiniä myöden”. Eikä Laestadiuksen postillasta, eikä
hänen kirjoitetuista saarnoista löydy se sana. Korneliuksen huoneessa ei ollut
kuin katuvaisia.
Koska ei kukaan siihen enään mitään virkkanut, niin teki kysyjä vielä
kysymyksen. Tämä seurakunta on käsittänyt niin, että vanhin Joonas Purnu on
eilen illallisessa saarnassaan tarkoittanut Laitista puhuessansa ”Suomen pojasta”,
joka muka ei perusta mitään esikoisten seurakunnasta. Oliko se niin tarkoitus?
Vastaus: En ole minä ainakaan saattanut niin kallista miestä tarkoittaa, koska
minä sydämestä rakastan Laitista, ja joka paikassa kehotan pitämään häntä
kalliina miehenä.
Kysymys: Provasti Laestadius on kehottanut ihmisiä käymään kirkossa; hän on
kyllä kovasti haukkunut suruttomia pappeja, mutta aina kehottanut ihmisiä
käymään kirkossa, ja siellä rikoilla. Jos ei saarna olisi kelvollinen, niin
lukee pappi kuitenkin Jumalan sanaa. Ja Raattamaa vanhin on aina kehottanut
käymään kirkossa kuin tilaisuus on olut. Onko se niin?
Kaikki sen vahvisti totuudeksi, ja sanoivat myös yksimielisesti niin
opettavansa ja kehottavansa sanan kuulijoitaan. Kaikki pitivät kalliina, että Jumalan
palvelus yllä pidetään, ja että ihmiset asetuksen mukaan saavat Jumalan
huoneeseen kokoontua rukoilemaan. Sillä päättyivät kysymykset ja kysymysten
tekijä muistutti, että täällä on puhuttu Jumalan ja Hänen seurakuntansa edessä
Ja Ananiaksesta Apost. tek. 5. luvusta nähdään kuinka vaarallinen se on että
valehdella Pyhää Henkeä vastaan. Jonkatähden se olisi paras, jos veljet
jossakin näissä puutteelliset olisivat, että täällä julkisesti vikansa tuntea,
tunnustaa ja anteeksi anoa. Koska Joonas Purnu siihen vastasi, että ”Ei ole
mitään senlaista; niin päättyi keskustelu, ja Erik Anders Andersson selitti
suurella kykeneväisyydellä Ef. 6. lukua.
Vittangi, päivä kuten ylempänä
Aug. Lundberg
Justeerataan
F. Isakson
Is. Isakson
Tämä 27 vuotta käsikirjoituksena säilynyt pöytäkirja annetaan ulos nyt kuin
ovat sekä Grape että Laitinen kuolleet vanhurskaan kuolemalla.
Toim. muist.
[1] Kristillinen Kuukauslehti 3/1924, 74-76.
[2] Virke vaikuttaa varsin leimaavalta, joten lieneekö kuulunut alkuperäiseen pöytäkirjaan?
[3] Kevättalvella 1897 oli Haaparannanlehdessä kolme kirjoitusta, joissa kuvattiin liikkeen keskuudessa syntyneitä erimielisyyksiä ja alkanutta hajaannusta. Evankelisluterilaisen kirkon, Aatu Laitisen ja P. O. Grapen vastaista mielialaa loi kirjoituksillaan Henrik Koller Michiganin Kuparisaarelta Siionin Sanomat-lehdessään. Nimimerkki ”syrjästä seuraaja” totesikin: ”Laestadiolaisuus täällä Pohjan perällä näyttää alkavan jakautumaan kahteen puolueeseen. Haaparannanlehti 23.2.1897; 2.3.1897, 30.3.1897.
[4] Puinen puolikkaan
tynnyrin kokoinen astia. Puolikko on myös vanha astiamitta, = 15
kappaa.
