Aatu Laitisen kirje J. F. Thauvonille 5.10.1885

Enontekiöllä lokak. 5 p. 1885

Uskolliselle opettajalle ja rakkaalle veljelleni Kristuksessa J.F.Thauvon.

Armo ja rauha Jeesuksen tuntemisessa lisääntyköön meille.

Kiitän rakkaudella ystävällisesti veljen kirjeestä, ja puhuttelen niin kuin isiä, jotka olette kantaneet veljein kuormaa. Olipa kallis asia, että senlainen kokous saattoi aikaan tulla teillä.[1] Paljon tarvitsemme tutkia Raamatuita, onko sieltä löydetty oikea oppi ja käsitys autuaaksi tulemiseen. Ja aina siinä piisaa oppimista Pyhän Hengen koulussa, johon minäki peräti kankea ja hidas. Ei olisi minulla tullut tuloa ylen vaikean ja pitkän matkan tähden, ehkä siihen sydämen haluki on. Sentähden ei veli ole siinä ollut syyn alla, ettei minua kutsunut. Vaan koska veli ja opettaja sitä tuntonsa tähden pyytää anteeksi, todistan minäki sydämen rakkaudella sen ja kaiken epäileväisyyden sekä synnin kiusaukset anteeksi Jumalan puolesta Herramme Jeesuksen nimen ja veren kautta. Ja pyydän, että teki pidätte anteeksiantavaa sydäntä minua kohtaan, joka olen monella vialla heikkoudella ympärikääritty. Se oli hyvä, että maallikotki ottivat osaa kokoukseen.[2]

Olkaamme vapaat ja turvatut, koska olemme täydellisesti vapaiksi ostetut Jumalan poian verellä. Pankaamme aina pois pelko ja epäilys, sillä Herramme Jeesus tuntee omansa. Ja vanhurskauden hedelmä vanhassa kylvetään niille, jotka vanhan pitävät. Kohta pääsemme katselemaan armosta Jumalan kasvoja. Pyydän sanoa terveisiä kaikella rakkaudella teidän huoneellenne ja laumalle, joka kanssanne on ja pyydän, että muistatte meitä rukouksissanne. Kiireessä heikko veljenne Aatu Laitinen

---

[1] Iin pappilassa J.Fr.Thauvonilla järjestettiin lestadiolaispappien kokous, joka alkoi 2.9.1885. Kokouksessa olivat isännän lisäksi läsnä Pudasjärven kirkkoherra K.A.Heikel, Ruotsin Ylitornion kirkkoherra Pehr Olof Grape, Karungin kirkkoherra Johan Robert Castrén, Ylivieskan kirkkoherra Johan Peter Bäckman, Säkylän kirkkoherra Wilhelm Adrian Mandellöf, Pielisjärven armovuoden saarnaaja Jaakko Aadolf Veijola, Merijärven vt. kappalainen Oskar Immanuel Heikel ja Ylikiimingin vt kappalainen Emil Thauvon. Seppo Lohi on käsitellyt kirjassaan Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat runsaan kolmenkymmenen sivun verran Iiin kokousta ja sen seurauksia (Lohi 2007, 320 – 355).

[2] Maallikkosaarnaajien ja lestadiolaispappien välille oli alkanut 1870-lopulta alkaen kertyä ristiriitoja. Yhtenä riidan aiheena oli Amerikassa saarnaaja Juho Takkisen toimesta painettu Amerikan Suomalainen Aapinen ja siinä Takkisen lisäys apostoliseen uskontunnustukseen: astui Getsemanessa las helvettiin. Iin pappeinkokouksen keskeiset hahmot K.A.Heikel ja P.O.Grape olivat voimakkaasti nousseet vastustamaan Takkisen lisäystä ja samalla Juhani Raattamaan tukea Takkiselle.