perjantai 3. toukokuuta 2019

Otteita piispantarkastuksista ja seurakuntakertomuksista. Nurmes

Nurmeksen vuonna 1891 palanut neljäs kirkko.
Tähän kirjoitussarjaan on aikomukseni koota ne muistiinpanot, joita tein Karjalan lestadiolaisuudesta alueen seurakuntien piispantarkastuspöytäkirjoista ja seurakuntakertomuksista. Kokosin niitä aikoinaan väitöskirjaani varten. Toisena tässä sarjassa on vuorossa Nurmes.

---------


Piispantarkastuspöytäkirja 10. – 11.9.1876 (Johan Lorents Lagus).

Harhaoppia ei sanottu levinneen seurakunnassa; muutamia lahkolaisia kyllä sanottiin olevan, mutta ilmoitettiin näistä, etteivät he opissaan eronneet.
 
Seurakuntakertomus
9.9.1876 Karl Ferdinand Pfaler.
Några allmänna irrläror eller sekter finns, veterligen icke, ehuru olika religions partier existera äfven ibland dem, hvilka tyckas med mera allvar söka sin salighet.

Piispantarkstuspöytäkirja 16. – 18.7.1881 (tuomiorovasti Aron Gustaf Borg).
Mitään harhauskoa ei seurakunnan ole olemassa, mutta rovastin kertomuksen mukaan erimielisyyttä uskon asioissa….

Piispantarkastuspöytäkirja 23. - 25.2.1887 (Gustaf Johansson).
Varoituksia lahkolaisuudesta, ei mainitse suoraan lestadiolaisuutta.

Seurakuntakertomus 21.2.1887 (Karl Elias Roos).
Tämän kristillisen elämän puute ei ainoasti ilmaannu hengellisesti kuolleissa seurakunnan jäsenissä, vaan myös niissä, jotka Herran armon kautta ovat saatetut etsimään sitä kuin ylhäällä on, joista on kolme erinäistä lahkokuntaa, nimittäin; 1. ne, jotka kiinnittävät itsensä Lutheruksen oppikirjoihin 2. ne, jotka seuraavat Laestadiuksen oppia, ja 3. ne , jotka noudattavat Paavo Ruotsalaisen opetuksia. Ensimmäiset perustavat tosin oppinsa Jumalan sanaan ja sen uskomiseen, vaan kun ensimmäinen rakkaus jäähtynyt, niin tyydyttävät monet itsensä ainoastaan ulkotiedolla ja siitä seuraa penseys Herran yhteyden etsimisessä ja Hänen tahtonsa noudattamisessa. Toinen lahko, joka perustaa autuutensa niihin tuntemisiin, jotka veljen puheet, anteeksiannot ja kehoitukset matkaan saattavat, näkyy joutuvan äsken mainittuun tilaan, jos ei joku ympäri maan kulkeva opettaja usein käy heitä kehoittamassa. Kolmas lahko näkyy jo aikoja sitten uupuneen katumus- ja parannustyössänsä….

Piispantarkastuspöytäkirja 19. – 20.8.1891 (Gustaf Johansson).
Mitä lahkoihin tulee, niin tiedän, että laestadiolaisia on täällä vähin. Minä varoitan siitä ja sanon, että se on lahko, on niin selvään lahko, että ei sitten lahkoja olekkaan, jos se ei ole. Apostoli sanoo: vältä lahvollista, eriseuraista ihmistä, kun häntä nuhdeltu on. Hän kieltää Timoteuksen kanssakäymästä lahvollisten kanssa, sillä lahkohenki tarttuu ja itsekukin niistä tahtoo koota uusia jäseniä vaan itselleen, mutta vie ne ihmisiin ja turmelee ne. Tiettävästi on joukossa monta vähemmän vilpillistä, toiset enemmän vilpillisiä. Mutta semmoinen lahko, joka sanoo; ette tule autuaaksi, jollette tule meidän tykö, on kauhia ilmiö, sillä se polkee Kristuksen maahan ja se on lahkon ydinerhetys, jospa sitä kaunistellaankin. Suomen kansan eteen astuvat suuret vaarat. Suotavaa olisi, että Lutheruksen puhdas oppi arvossa pysyisi.

Seurakuntakertomus 15.8.1891 (Karl Elias Roos).
-Lestadiolaisuudesta ei mitään.

Lähde:
OMA. OTA. Eb:72. Piispantarkastuspöytäkirjat. Nurmes.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ett typiskt laestadianskt brev

  Jag har under de senaste veckorna gått igenom brevväxling mellan olika laestadianska predikanter. Tills vidare har skrivit upp cirka 200 g...