Calumet, 16 päivä kesäkuuta 1895
Rakkaalle vanhimalle ja uskoliselle Herran viinimäen
työmiehelle E. Ant.
Armo laupius ja rauha Jsältä Jumalalta ja Herralta Jesukselta Khristukselta nyt
ja aina viimeiseen ehtoon asti amen.
Kirian olen saanu teiltä toissa tänäpäivänä joka oli minulle rakas ja kallis,
en ole unhottannu, sitä autuvalis hetkiä, jona olen uskonu synteinanteks
saamisen, teitän saarnane kautta, ja sinä hetkenä olen saanu valituin lasten
hengen, ja siinä uskosa olen vielä kilvoitelmasa ja nautitemasa rauha, ja ,
jlova pyhäsähengesä joka päiväisen syntein anteksi saamisen armosa / eikä ole
vara liikuva oikialle ja vasemalle puolen mut sanon Daavitin kansa joka
korkeimman varieluksesa js[t]u ja kaikkivaltiaan varoisa oleskelle / hään sanoo
minun toivoni ja linnani minun Jumalanni johon minä uskalan vaikka tuhanen
langeisi sivulas ja kymenen tuhata sinun oikiallas niin ei se sinun satu /
Herra on kallioni ja linani johon minä turvaan, en minä ole, vanhin rakas
sekaintunu Amriikan riitaisuutteen sanalakaan sillä minä tarviten Herran armon
voimala säilytä hyvän omantunon eikä minula ole aika riitellä / minula on kllin
riitakumpania omasa lihasa, muta kuin vanhin kysy minulta Amerikkan kirkoista
niin minä vastaan / jokapyhä on molemat kirkot auki ja miksinet ole auki / on
hään meilä totistukset siihen miksi net auki on, Raatama vanhin on kirkon
luvanu niitten pitä seurahuonena jotka sen on rakentannet eikä kirkot kirkot
riitele / minä olen aivan varma siitä että riita loppu kuin sytämen paise
lasketu / onpa net sielut yhtistyne rakauten meitän kansa jotka on tehne
paranuksia Jesuksen veren voimasta ja omista synneistänsä mutta net pitävä eri
kirko jojla on muiten synnit omantunnon päällä / niistä jhmisistäen tietä mitä
het uskovat / Pastori Heidemanin het pitävät suurinpanna viholisena syystä kuin
se on iralinen pappi ja totapa sen syyn tähten että hään on saanu suuren kansan
kansan suosion ja suurelta laumalta voitan rakauten / Jumala on lahioitannu
hänen suurilla lahioila ja nöyryten esikuvala ( vaelta ei herrana vaan
lapsenana Jumalan valtakunnasa / täälä on vanhin rakas vaeltaminen pilkan
panetuksen ja kiitoksen läpi sillä täälä liiku pyhän lihan oppiki suomalaisten
seiasa jotka on eroneet meistä sakramentilisestikin ja tuomiteva meitä[1]
/ en nyt tietä muuta sanova / kesä on ollu 3 kuukautta lämmin ja sateinen /
terveys on hyvä / sanon nyt sytämen rakaita tervisiä Hetemanilta vaimonen
Rovanäältä nä suurelta herran laumalta / eilen sanoin teitän tervisiä kirkosa
suurele laumala joka sano tervisiä teile ja sielä olevalle herran laumalle /
minä ja minun vaimoni sanoma sytämen rakaita tervisiä teille ynä ympärilläne
olevalle Herran laumale / rukoilka etestäme muistain meitä paliola anteksi
antamisella ( lupama Herran armon voimasta kilvoitella ynä teitn kansane että
saama kerran yhtistyvä suuresa seura huonesa paratiisin kuniasa yhteen / minäki
heiko veliene totistan teile Jesuksen veresä syntine anteksi / näitä merkitse
veliene uskosa ja rakautesa Abram Hietanen.
[1] Tarkoittanee niin sanottuja haalilaisia, joiden keskeisinä vaikuttajina olivat Juho Mullo (käytti myös sukunimeä Mulberg, 1842-1913) ja Petter Strolberg. Ruotsin Alatorniolla syntynyt Petter Strolberg (1847-1913) vaiheet ovat identtiset monen muun Kuparisaaren lestadiolaisyhteisön vaikuttajan kanssa. Hän muutti lapsena Norjaan, josta 1870-71 (Ilmosen mukaan 1872) Kuparisaarelle. Strolberg valittiin 1879 Calumetin apostolisluterilaisen seurakunnan varaesimieheksi vuonna 1879. Hän oli Takkisen vastaisen opposition keskeisiä toimijoita Michiganissa. Strolberg kävi Euroopassa yhdessä Isak Koskenmukan kanssa talvella 1884, mutta nämä eivät saaneet tukea näkemyksilleen Johan Raattamaalta ja muilta keskeisiltä lestadiolaissaarnaajilta. Sen sijaan heiltä vaadittiin parannusta riitelystä, johon he silloin taipuivatkin. Vuonna 1896 Strolberg oli yhteydessä baptistisaarnaaja F. E. Berglundin kanssa, otti vastaan upotuskasteen ja esiintyi baptistien tilaisuuksissa saarnaajana. Strolberg lähetti yhden kirjoituksen Vaasan baptistien julkaisemaan Totuuden Kaiku-lehteen, jossa hän muun muassa totesi: ”Laestaadilaiselle samoin kuin muille pakanallisen taikauskon orjille pyydän sanoa, että lapsen pään kastaminen vesitilkalla on mitä suurinta Jumalan pilkkaa.”. Tämän jälkeen Strolberg ilmeisesti siirtyi takaisin lestadiolaisuuteen. Hän julkaisi vuonna 1906 Hancockissa kirjasen ”Selityksiä P. Hengen virasta ennen ja näinä aikoina ja sen uskollisesta hoitamisesta syntein anteeksi antajana". Kirjan tarkoitus käy selville sisällysluettelosta: 1) Johdanto ymmärtämään pyhityksen tarpeellisuus; 2) Miten pyhitys vaikutetaan ja levitetään; 3) Pyhityksen lähde ja sen voima; 4) Miten Jeesus seurakuntansa valmisti hedelmää tekeväiseksi; 5) Milloin uusi laki voitiin antaa; 6) Kirjoitettu sana saarnatun sanan johtajana ja siinä korkeampi; 7) Saarnaajat oikeassa asemassa; 8) Katsahdus vanhaan liittoon ja siinä luvattuun siunaukseen; 9) Vanhan liiton puhdistusmuoto ja johdatus uuteen. Kirja oli n. s. ”uuden heräyksen" kannalla ja Kolkuttaja-lehti julkaisi siitä otteita. Strolbergin hautauksen suoritti kuitenkin Suomi Synodin pastori M. Pesonen. Ks. Totuuden Kaiku 6/1896, 3; 4/1897, 3; Kolkuttaja 8/1906, 125-128; The Calumet Times 3.1.1913, 6.1.1913; Ilmonen 1923, 39, 123; Raattamaa 1976, no:t 163, 164, 166; Raittila 1967, no 486.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti