 |
| Näkymä Franklinin suomalaiselle hautausmaalle Minnesotassa. Tällä hautausmaalla lepää Lotta Laestadius Jokela ja hänen tyttärensä |
Oheisen kirjeen merkittävin tieto lienee vahvistus sille, että saarnaaja Juho Takkisen ruumis haettiin uudelleenhautausta varten Posiolle jo helmikuun lopulla 1892.
------
Kansallisarkisto. E. A. Aunon kokoelma. Maria Välimaan kirje Kreeta Sundelinille 27.2.1892
Kittilästä se 27 päivä Helmikuuta vuonna 189?[1]
Rakas sisareni Herrassa Kreeta Sundeliini[2].
Rauhan ja rakkauden Jumala olkoon kansanne. Nyt minä lähestyn teitä koska kuulin Heikki Sattasen?[3] kirjeestä että te oletta vielä elämässä ja kuulin että Lotta sisarki on ollu teillä kylässä yhtenä sunnuntaina joka on pyhitetty Jumalalta lepopäiväksi / se vastas niin kovin ikävällä että minä en juuri ihmettäni lopettanut kun Heikki sano että Lotta istu ja kuto kudelmaa toisena joulupäivänä / mitenkä te oletta niin sokeutuneet siellä Ameriikassa. Waeltakaa te valkeudessa niinku te oletta valkeuden lapset ettei pimeys teitä käsittäisi ja kokekaat ja koetelkaat teitänne jos Jeesus Kristus asuu teissä, mutta jos me valkeudessa vaellamme niin kuin hänkin vaelsi valkeudessa, niin meillä on osallisuus keskenämme ja Jeesuksen Kristuksen, hänen poikansa veri puhdistaa meitä kaikista synneistä, ja kyllä se Kreeta sisar tarvitsee vielä muistaa niitäki jotka suuresta vaivasta on tulleet ja on vaatteensa Karitsan veressä valasseet, joita Johannes katseli / joidenka kanssa Kreeta sisarki on matkaliittoja tehny täällä kylmällä Pohjanmaalla että kuinka murheelliseksi niiden sydän menee että te niin kiinni oletta tämän maailman asioissa [ettette] jouda pyhittämään lepopäivää jonka Jumala on antanut. [4]
Ja tänne ei kuulu erityistä /kuollu täällä on muutampia tuttuja /Puttaan isäntä ja Wälitalon vanhempi Olli[5] ja ? Levoska / ja Takkisveljen ruumista on tultu eilen noutamaan Kuusamon / se on pantu täällä hautaan mutta se otetaan ylös ja vietään Kuusamoon[6] / Uulan[7] on Alatalon isäntä saattanu Saivonmuotkaan ja me täälä terveä olemma ruumiin ja sielun puolesta ja rakkaudessa keskenämme ja Hengen ystävyydessä / Sileeni Fosmestari[8] meille kulkee saarnaamassa evankeliumia sunnuntaina seuroissa ja äitillä ja minulla huone olla Kittilässä Anttilan ja Uudensalmen välissä ja sen on Kristittyin rakkaus enimmän osan rakentanut, ettei kaikki ole omilla voimilla rakennettu vanhurskasten ylös nousemisen muistoksi / ja muistakaa teki meitä rukouksissa entisiä rakkaitanne ja kylämiehiänne ja matkakumppaniamme elämän tiellä ja terveisiä Jokelan Mikolle ja Lotalle ja Kallon Aleksille hänen vaimonsa kanssa[9] ja Kariniemen Aatelle ja Kaisille ja kaikille lapsille ym.
Jo äiti on hyvin vanha / se on kahdeksalla kymmenellä ja käskee sanova terveisiä teille kaikille ja olkaa minulta enin tervehtetty
Maria Wälimaa
minä jään odottamaan vastausta tästä kirjeestä ja sitte minä pyytäsin nöyrimmästi että kokoaisitta meille vähäisen varoja että me saisimma oven huonhessen jossa me asumma, meillä on lainaovi huoneessa.
[1] Kirjeen yläkulmasta
on pala poissa. Sisällön perusteella kirje on vuodelta 1892.
[2] Talollinen
Juho Aappo Sundelin eli Pietala (s. 6.9.1842 Rovaniemellä) ja hänen vaimonsa
Priita Kreeta Erkintytär (s. 13.12.1844 Kittilässä) hakivat Kittilässä muuttokirjan
Amerikkaan siirtymistä varten 10.6.1880. Perheen muuttaessa siihen kuului neljä
lasta. Ks. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kittila/muuttaneet_1880-1883_mko5/1.htm
[3] Sukunimi
epäselvä. Kirjepaperin reunosta on paloja pois ja lisäksi paperi on paikoin
rispaunut.
[4]
Lepopäivän viettämisen ehdottomuus koski siis myös käsitöiden tekemistä.
[5] Pekka
Raittilan mukaan sekä Juho Pudas (1819 – 1891) että Olli Välitalo (1826 – 1891)
kuolivat samana päivänä eli 31.12.1891. Raittila 1967, n:o 647.
[6] Takkinen
oli kuollut 13.2.1892. Kirjeen päiväyksen perusteella hänen ruumiinsa oli
väliaikaisessa haudassa vain vajaat kaksi viikkoa. Lopullisen leposijansa hän
sai Posion Sarvisaaren hautausmaalla.
[7] Saamelaissaarnaaja
Ole Baggjegiedde (Ylikentän Uula) Tenojokivarresta? Raittila 1967, n:o 19.
[8]
Metsänhoitaja Frans Silén (1839 – 1912), josta tuli myöhemmin narvalaisuuden
johtohahmoja. Raittila 1967, n:0 470.
[9]
Talollinen Aleksanteri Kallo (s. 16.3.1840 Kittilässä) ja hänen vaimonsa Stiina
Henriikka Rikinä (s. 16.5.1842 Muonionniskassa) hakivat muuttokirjan 4.5.1881
Kemiin. He siirtyivät S. Ilmosen mukaan kuitenkin jo samana vuonna uuudiasukkaiksi
Frankliniin Minnesotaan. Perheeseen kuului viisi lasta. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kittila/muuttaneet_1880-1883_mko5/3.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti