lauantai 11. heinäkuuta 2020

Wanhoja kirjeitä 17. Augusta Heikelin kirje sisarelleen Maria Heikelille 7.1.1876

Ohessa vanha kirje, joka hieman tuo lisävaloa niihin ristiriitoihin, joita oli lestadiolaisuuden sisällä siitä, vaikuttaako Pyhä Henki lestadiolaisseurakunnan ulkopuolella. Augusta Heikel kertoo kirjeessään myös siitä, että Kittilään kokoontuneiden lestadiolaissaarnaajien välillä oli erimielisyyttä seurakunnan hallitsemisesta sekä uskottomien puhuttelemisesta. Raattamaa korosti Heikelin mukaan sitä, että huolimatta erilaisista näkemyksistä, kaikki arvostaisivat toisiansa. Kirjeessä on maininta myös Laestadiuksen saarnojen painattamishankkeesta. Saarnojen painattamista suunnitellut Laestadiuksen tytär Lotta oli pari viikkoa aikasemmin (17.12.1875) avioitunut kittiläläisen Mikko Jokelan kanssa. Mielenkiintoista, ettei tuosta seutua kohauttaneesta avioliitosta ole kirjeessä mainintaa.

Augusta Heikel käyttää kirjeissään sekä ruotsia että suomea. Hän vaihtaa kieltä usein jopa lauseiden sisällä.

Kittilästä 7.1.1876 (OMA. Heikeliana 1)

Kära syster Maikki!
Tack så mycket för ditt bref nu i helgen. Jag började också längta efter att få utbyta tankar också med dig, och har derför i tankaren redan några gånger skrifvit till dig. I dina bref till Hanna har jag sett att du också varita ahdistettu hengessä. Med Gudi vare lof! – man börjar ju nu få så glada underrättelser från eder.
Kyllä Jumala omistansa murheen piitää, ja Jumala on pyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä täällä ajassa jo monta kertaa ja pian tulee se aika koska se täydellinen ilo alkaa. Nog får vi hvar en se det ordet besannas både hos oss sjelfva och andra, att genom mycken bedröfvelse måste man ingå i Guds Rike.

– Ja, nog har vi haft här guldene tider – ej under om du också velat vara här. Men nog blir du och i alla äfven delaktiga af de lärdomar vi fått höra här af våra äldsta. Stenius m. fl. är väl nu redan kanske bland eder. Roligt var det att se dom här. Det är bra litet hvad jag fick tala med dem, utom kort före afresan deltog jag i ett samtala med Stenius[1] sulalla sydämellä se oli silloin. Nikka[2] såg så vapa ut men Nikkaskan kan jag ej att bli närmare bekant med. Hvad todistar du om henne? I allmänhet rådde här yksimielisyys och rakkaus. Raattamaa talade och förmanade och andra hörde täydellä uskalluksella. Nog vill frågan om Pyhä hengen vaikutus vara litet kinkig ännu fast Raattamaa ständigt nämnde om att luettu sana vaikuttaa myös pimeimmässäkin maailmassa, men en del tyck ej vilja förstå detta. Seurakunnan hallituksessa ja uskottomien puhuttelemisessa tyck det också äfven bland många allt vara litet olika åsigter. Den ena är lagist (=lagisk), den andra evangelisk. Felet är detta att den ene klandrar den andre. Raattamaa skulle önska atta hvardera borde värdera hvarandra. Då de arbeta yksimielisesti, så blir arbetet helt – Guds ord i sin helhet predikadt.
Mitä yhdessä puuttuu, sen toinen täyttää. Kyllä täällä kaikki Jumalaa halaavaiset sydämet saivat kuulla suloista evankeliumin saarnaa. Jumala lisätköön meille uskoa kaikki suloiset sanomat itsellemme omistamaan virvoitukseksi ja vahvistukseksi kuolemattomalle sielullemme!

Skinnari[3] är här som bäst. Sammankomst på Pietula. Pieti[4] väntar stundligen. Jag skalla läsa honom ditt och af Perttunen skrifna brefvet.[5] Så roligt att höra om edra anteeksi rukouksia. Måtte ni nu, kära, kunna vara rigtigt anteeksi-antavaisia också. Men ack, så roligt detta också då farbror Carl också sluppit vihollisen pauloista irti! Och jag kan ej tro annat än att han blir bestämdnade – fast nog kan man gissa att många svårigheter möter den? stackare föran han sluppit alla sina gamla vänner och vanor. Med Gud är mäktig i de svaga! Jag skulle skrifva nu till honom, men lär ej hinna. Emmas bref medföljer öppet. Var snäll och kovärtera och frankera samt debitera för post. Tillägger också en lapp. Något borde man gifva, men hvad. Man vill ej med godt samvete kunna ge sådant man sjelf aflagt. tyg skona skulle väl ej rymmas

Emmy H. är ju nu här, som du vet. I allmänhet beundrad för sin yksinkertaisuus. Madlena, som Emmy tycker mycket sluta sig till, är, som jag hoppas, till mycken nytta för Emmi. Emmi reser hem med Pieti. Nog behöfver Emmi i en del fakta? bli opetettu.

Låt se huru det går med L[aestadiu]s’ postilla tryckning. Raattamaa tycktes anse ett det vore nog om man valde ut en 30 predikningar till trycket. Om Abiel (Karl Abiel Heikel) skulle ha mera tid ledig så skulle han åtaga sig hela bestyret.

Feetu (Fredrik Paksuniemi)[6] var rigtigt kärsimätön för Lottas (Lotta Jokela?) kärleksförklaring till dig. Han fruktade att pappa och mamma ej mera vågar låta dig resa hit heller troende att det är något allvare i saken.

Helsa nu så innerligen Mikko med gumma, Stenius[7] och andra kära vänner der, Hackzells fru, Åström, Kleimi, Maria R. m. fl., m. fl. Guds frid som öfvergår allt föstånd förvara edert hjerta och finna vid Kristo Jesu! Amen. Skinnari helsar hjertligen eder allesamman. Hendrika och Brita be helsa till dig. Glöm ej i din bön din syster Atta
Takkinen som nu varit allt med Raattamaa borde följa med Pieti till U:borg och sedan fram till H:fors.



[1] Nimi epäselvä

[2] Työmies, kirjanpitäjä ja talonomistaja Frans Heikki Nikka (1845-1892) oli Juho Takkisen kumppanina Amerikassa  1877-1878. Nikka ei ollut saarnaaja, mutta ilmeisesti hallitsi ainakin hieman englantia. Pekka Raittila nimeää hänet yhdeksi Oulun lestadiolaisten johtohenkilöistä, mutta esimerkiksi Oulun Rauhanyhdistyksen satavuotishistoriassa (Jari Kupsala: Tähän asti. Oulun Rauhanyhdistys 100 vuotta. Jyväskylä 1995) häntä ei mainita lainkaan. Ks. Raittila 1967, no 625; Kaiku 7.9.1892.

[3] Oululainen lohikauppias ja saarnaaja Gustaf Skinnari (1835-1916). Ks Raittila 1967, no 476.

[4] Saarnaaja Pietari Hanhivaara ( Hanhi-Pieti, 1822 – 1926) Kittilästä.

[5] Kyseessä joko talonomistaja Antti Perttunen, joka oli vuonna 1895 perustamassa Oulun Rauhanyhdistystä, tai suutari Sakari Perttunen, joka toimi yhdistyksen alkuvuosina sen johtokunnassa (1895-1907) taloudenhoitajana. Ks. Kupsala 1995, 46-47, 248.

[6] Kittiläläinen saarnaaja Fredrik Paksuniemi (1840-1921), joka valittiin kirkolliskokousedustajaksi vuonna 1876. Ks. Raittila 1967, no 335.


[7] Nimi epäselvä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ett typiskt laestadianskt brev

  Jag har under de senaste veckorna gått igenom brevväxling mellan olika laestadianska predikanter. Tills vidare har skrivit upp cirka 200 g...