 |
| Herätyssaaarnaaja Näs Per Persson (1829-1917) koki hengellisen heräämisen asuessaan 1840-luvulla Tukholmassa. Palattuaan kotiseudulleen Orsan Slättbergin kylään Taalainmaalla, Persson oli mukana separatistisessa Orsa lukijaisuudessa. Vuonna 1852 merkittävä osa Orsan lukijaisuuteen kuuluneista irtautui evankelisluterilaisesta kirkosta ja liittyi baptisteihin. 1850-luku oli baptismin voimakkaan levämisen kautta Ruotsissa ja Persson alkoi liikkua kotiseutunsa ulkopuolella saarnamatkoillaan. Hän saapui myös Norrlantiin Alakainuulle ja Haaparannan seudulle, jossa kohtasi pohjoisesta leviävän lestadiolaisuuden. |
Isak Huhtasaari 28.9.1865 Juhani Raattamaalle[1]
Kujvakanghasta sinä 28 p syyskuuta 1865.
Sytämestä rakastettu opetus jsämme ja osaveljemme Johan Raattamaa. Tämän kautta
lähestyn minä sinua Jesuksen nimesä ja dietää annan, että olen terve ruumijn
puolesta ynä väkenin kansa ja Jumalan rauhaa nautitsen uskonkautta Pyhänhengen osalisuutesa
nijn myös rauhaa ja rakautta kajkkejn nijtten kansa jotka ouvad pysymäsä sijnä
opisa jonga oletta mejle saarnaneed josta olema vappauten hengen saaneed. Ja
med Ylitornion christityd tahtoma nijn kujn mejlä on yksi usko yksi kaste yksi
tojvo ja yksi tunnustus pysyä sijnä opisa jost olema hengen ja elämän saaneed
nijn lujana että vaikka enkeli tajvasta tojsen evangeljumin sarnais emmä saata
hyväksyä / sillä se totistus Jesuksesta on Pyhän Hengen kautta vahvistettu
mejsä jotka olema uskoneed.
Mutta uskolinen Zionin vartja, koska nyd on kysymys sijttä jos utesta kastajain[2]
kansa pittä seuraa pitettämän niin kujn mutamajn välilä on rijta sijttä asiasta
samoten kujn Anthiokiassa oli rijta jos pittä ympärilejkattaman ja tämä rijta
näyttä minusta tekevän vahinkoa sillä rakauten sitteed ej voj kestä rijtoja ja
jos rakauten sitteed katkeavad kujngas täytelisytteen tull[aan]3 nijn kujn esimerkiksi Suomen kansa on
tarttunud lujasta [Torn]ion christittyin joitten susta he ouvad elämän sanoja
kuuleed ja jos Tornion christityd puolustavad utesta kastajta4 nijn Suomen kansa repäjse jttensä jrti,
kukas tiesi kujnga nijlekkin käypi jos Tornion vesi ej viruta hejtä ja koitto
pohjoisesta valajse ja lämmitä. Ja tämän rijtan tähden olema Pränströmin ja
vanhimpain christittyin kansa tuumaneed että kokkointua Göngäisen markkinan
aikana Pajalaan tutkimaan vanhimpain kansa sijttä asiasta nin kuj Pavali ja Parnapas
menid Jerusalemijn5 / Ja pyytän että
tulisitta jos tilaisus myöten anta6 ja
antaisitta mejle tietoa että mekkin tietäsimmä tulla että apostolin neuvon
jälkeen yhten kaltainen puhe tulis tästäki asiasta ettej mittän eri seuroja
tulis. Nijn kujn te tietätte että med olema estäned utesta kastajajn opin
levenemistä nijn olema täytyneed estä eli kieltä käymästä hejtä kokouksisans
ettej sajsi sitoa hejkoin omia tuntoja nijlä Raamatun sanojla mukamasta jotka
ouvad hejtän puolelansa. Ja sijnä mielesä olema vieläkin ja nijn kauvoin kujn
joku saatta selkiästi wijsata Ramatulla sen opin vääräksi jota oletta
saarnaneed sillä kahta ojkiata ei saata löytyä / sillä ensimäisesä seurakunnasa
nijn monta kujn on uskonu on ollud yksi sytän ja yksi sielu ja Pavali käske
pittä seura nijtten kansa / ja vähä hapatus pilla kaiken taikinan.
Engä tietä mittään erinomaista. Sytämelisiä rakkauten tervejsiä teitän puolen
christityile ja erin omattain sinule huonees kansa minulta ja vajmoltanin ja
kaikilta christityiltä. Ja sijnä tojvosa med olema että samme kohtata toisiamme
jos Jumala suopi elämää ja terveyttä Göngäisen markkinan aikana. Ja jos emme
saata tälä kuolevaisuten maasa kohtata tojsiamme nijn jätän hyvästin tällä
kerala sillä jloisella vakutuksela että Rauhan ruhtinan meitän Herramme
Jesuksen majoisa saamme yhten tulla yhtistetyllä änelä palavimilla rinnoila
veisaten ja soittain voiton virttä Karitsalle jonga veren kautta olema voiton
saaned ynä kajkein maasta ostettujn
kansa kantain voiton palmuja ja kunnian kruunua ijankaikkisesti amen haleluoja.
Ja sen vähän vijpymisen ajan tahton minä kansa olla nijtten seuraja jotka uson
ja pitkä mielisyten kautta luvatun perimisen
saavad. Mujstaka minun puttuvaisuttanin kantaa armo ijstujmen etteen. Tätä
pyytä teitän osaveljenne
Isac Huhtasaari
KA, SKHSA. Kierin kokoelma. Huhtasaaren omakätinen kirje.
[1] Taitellussa kirjeessä osoitteena: Tykö Johan Raatamaa Sajvomuotkaan Kaarassuanon seurakunttaan”
[2] Lestadiolaisuuden levitessä alkuherätyksen alueen ulkopuolelle se joutui kosketukseen monien muiden uskonnollisten liikkeiden kanssa. Laestadius oli hyvin perehtynyt separatismiin Norrlannin pohjoisosassa. Viimeisinä elinvuosinaan hän pyrki torjumaan Alakainuulla syntynyttä separatistista herätystä lähettämällä koulumiehensä Carl Johan Grapen sinne. Grape arvioi matkaraportissaan Alakainuun herätyksen rappeutuneen eräänlaiseksi omavanhurskauden opiksi. Vaikka Laestadius arvioi herätysten syntymistä myönteiseksi asiaksi ja ihasteli baptistisaarnaaja Näs Per Perssonin kykyjä, hän piti separatismia vääränä. Kun Näs Per Persson vieraili Alakainuulla samaan aikaan Grapen kanssa, hän totesi, että baptistisaarnaaja oli pysynyt ihmissydämen pinnalla, kun taas Grape halusi mennä pohjaan asti. Ero kulminoitui kysymykseen julkisesta synnintunnustuksesta. Persson torjui sen, mutta Grape edellytti sitä. Raattamaa ilmaisi kielteisen kantansa sekä separatismiin että kasteen uudistamiseen kesällä 1859. L. L. Laestadius Peter Wieselgrenille 12.3.1860; Raattamaa 1976, n:o 18.; Raittila 1976, 161-162.
3 Kirjeestä pala pois, täydennettävä näin.
4 Baptismi nousi Haaparannan seudulla selvittelyjen kohteeksi, kun Näs Per Persson (1829-1917) sai aikaan talvella 1860 suuria herätyksiä. Hän teki ensimmäisen matkansa Norrbotteniin lokakuussa 1859 ja Haaparannan seudulle Persson saapui tammikuun lopussa 1860. Hän vieraili Haaparannalla myös kahtena seuraavana vuonna ja Perssonin saarnat tulkattiin suomeksi. Perssonin vierailut herättivät suurta kiinnostusta. Perssonin oman kertomuksen mukaan hänellä oli iltaisin jopa 500 kuulijaa. Myös Laestadius huomioi Perssonin saaman suosion. ”Baptistisaarnaajalla mahtoivat olla tavattomat lahjat, koska hän oli voinut saada kolme sataa henkeä hulluiksi Haaparannalla, joka tähän asti oli ollut aivan luoksepäästämätön kaikille raittiuden ja lukijaissaarnaajille”. Kesällä 1862 suoritettiin ensimmäisen kasteet. Kasteelle meni viisi henkilöä ja pieni seurakunta alkoi kokoontua keskenään leivänmurtamisineen. Seurakunta jäi alkuinnostuksen jälkeen pieneksi, sillä vuonna 1864 siihen kuului kuusi henkilöä. Sen vaikutus oli mitä ilmeisemmin kuitenkin suurempi, mitä jäsenmäärä olisi edellyttänyt. Merkittävää oli, että vuonna 1864 kasteelle menneiden joukossa oli sorvari Juhani Mårdberg vaimoineen. Mårdberg oli vielä 1850-luvun lopulla ollut tunnetumpia lestadiolaisuuden levittäjiä Ruotsin puolen Karungissa. Samoihin aikoihin Haaparannan baptistien keskuudessa ilmeni lestadiolaistyyppisiä liikutuksia. Raittila 1976, 45-46, 163-164.
5 Branströmin, Huhtasaaren ja muiden ”vanhempain” kokouksen toteutumisesta ei ole täyttä varmuutta, mutta se on mitä todennäköisemmin tapahtunut. Joka tapauksessa aktiiviseen baptismin torjuntaa kuitenkin ryhdyttiin. Varsinkin Isak Bränströmillä oli siinä keskeinen rooli. Edellä mainittu Juhani Mårdberg totesi runsaat 20 vuotta myöhemmin: ”Kuin Pyhä Henki sai valaista että muutamat otit kristillisen kasteen, niin silloin tuli alas eesmennyt Isak Bränström ja opetti sanan kulijoita että kaikkein joilla on kieli niin kirotkaa uudesta kastaja”. Myös perimätieto vahvistaa tämän: ”Sitten tulivat Huhtasaari ja Bränström ja kun he saarnasi niin pirkkiöläiset valistuivat ja lahkot Pirkkiöstä heti katosivat.” Baptistien vaikutus lestadiolaisten toimintaan jäi lopulta lyhytikäiseksi ja sen vaikutus rajautui Haaparantaan ja sen lähiympäristöön. Tilanteen rauhoituttua palasi Erkki Antti vielä baptistien aikaansaamaan rajankäyntiin 20.12.1867: ”Uudesta kastajat Haaparannalla houraavat sen uudenkasteen kanssa ja selittävät pokstavillisesti Raamatun”. Pohjolan Sanomia (Haaparanta) 50/17.12.1887; Juhonpieti 1979, n:o 3, Raittila 1976, 164-166.
6 Raattamaan säilyneestä kirjeenvaihdosta ei löydy viiteitä siitä, että hän olisi vieraillut tuolloin Pajalassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti